Toivotan tämän postauksen myötä kaikille lukijoilleni onnellista uutta vuotta.
Täällä Espanjassa on perinne syödä uutena vuotena juuri ennen kun kello lyö kaksitoista kellon tahdissa 12 viinirypälettä. Näitä uuden vuoden onnenrypäleitä kasvatetaan täällä Costa Blancalla Vinalopón alueella.
Otimme marraskuussa osaa retkeen, jonka aikana pääsimme tutustumaan paikallisen pöytärypäleviljelijän tuotantotiloihin ja viljelmiin. Kyseessä oli 40 vuotta vanha perheyritys ja heidän valtavat rypälepeltonsa.
Siellä omista Josen ja hänen Claudia vaimonsa kertoivat meille miten näitä kuuluisia Vinalopón pöytärypäleitä viljellään. Saatiin tietoa kastelusta ja tuholaisten torjunnasta. Esimerkiksi kaikki ”myrkyt” on laitettu kasteluveteen, joka menee pieniä letkuja myöten maaperään. Ei siis sumuteta mitään ilmaan. Nämä Vinalopón alueen pöytärypäleet saavat jossain kasvun vaiheessa erikoispaperista (parafiinipaperi, uudelleen käytettävät) tehdyt suojahuput. Tämä estää niitä saamasta liikaa aurinkoa ja kypsyminen tapahtuu hitaasti.
Me saimme kulkea pellolla vapaasti. Rouva poimi meille terttuja maistiaiseksi. Pussi tekee rypäleistä vaaleita ja hyvin ohutkuorisia. Hieno kokemus päästä näkemään nämä valtavat pellot, joista Espanjalaiset saavat uuden vuoden aattona perinteensä mukaiset rypäleensä. Jos ymmärsin oikein heidän koko peltojensa sato on 1,5 miljoonaa kiloa. Lajikkeen nimi on Aledo. Samaa pussitustekniikkaa on käytetty 1930-luvulta lähtien. Päivässä poimitaan 20 tonnia sillä se on määrä, jonka heidän tehdas pystyy ottamaan vastaan.
Kävimme myös tutustumassa heidän tehdastiloihin. Meille kerrottiin koko ketjun eri vaiheet siitä asti kun rypälepussit saapuvat tehtaaseen, niiden käsittely ja lopuksi valmiiden rypäleiden varastointi lähetystä varten. Heiltä menee rypäleitä Espanjan lisäksi esimerkiksi Italiaan. Nähtiin miten pitkällä liukuhihnalla ensin pussit poistettiin, sen jälkeen lukuisat naiset pienillä saksilla terttu kerrallaan tarkistivat tertun ja leikkasivat niistä huonot rypäleet pois. Huonot rypäleet kaadettiin isoon lavaan ja ne tehdään mehuksi. Laki tai määräykset kieltävät viinin teon niistä. Seuraava porukka pakkasi rypäleet yksittäisiin pusseihin, joista osa oli pehmustettuja. Ne vietiin kylmähuoneeseen, jossa asteita oli 0 astetta. Tätä en tiennyt, että rypäleet on syytä kotonakin säilyttää jääkaapissa. Tuon tuotantolaitoksen nimi on Betisan, mutta valmiit pöytärypäleet heidän pelloiltaa myydään tuotenimellä Rosando.
Uuden vuoden onnenrypäleet
Perinne juontuu yhden tarinan mukaan vuodelta 1909. Tuo vuosi oli poikkeuksellinen rypäleviljelijöille Alicanten alueella, johon Vinalopokin kuuluu. Sato oli poikkeuksellisen suuri ja mietittiin miten voitaisiin saada koko sato myytyä ennen kun rypäleet pilaantuvat. Keksittiin joulukamppanja, jossa mainostettiin rypäleiden tuovan onnea ja vaurautta seuraavan vuoden kahdentoista kuukauden ajaksi. Pistele kellonlyönnin tahdissa 12 rypälettä yksi kullekin tulevalle kuukaudelle. Näin tuli näistä kahdestatoista onnenrypäleestä uusi uuden vuoden perinne, joka levisi koko Espanjaa.
Täällä kokoonnutaan isolla porukalla ottamaan uusi vuosi vastaan rypälepussien kanssa. Mekin olimme kerran Torreviejan kirkkoaukiolla, johon täällä ihmiset kokoontuvat sankoin joukoin. Raketit räiskyivät, cavalasit kilisi ja suihin ”kauhottiin” kellon tahdissa vaaleita kivettömiä makeita rypäleitä. Kannattaa kuitenkin olla varovainen, yhtenä vuonna joku onneton tukehtui rypäleisiinsä.
