Albarda Garden
Pedreguer, Alicante
Noin 150 km Torreviejasta
Käytiin retkellä upeassa puutarhassa Pedreguessa, Albardan puutarhassa.
Se oli jotain mitä en ennen ole kokenut. Hyvän oppaan kanssa kiersimme puutarhan eri osat ja kuulimme kasveista ja eri tyyppisistä puutarhan osista. Valtava tietopaketti ekologisesta puutarhan hoidosta ja Välimeren kasveista, joita puutarhassa oli yli 700 lajia. Puutarha on merkittävä laajan kasvitieteellisen monimuotoisuutensa vuoksi. Osa kasveista on kotoperäisiä/endeemisiä, eli niitä esiintyy vain tietyllä alueella.
Kaikkia siellä olevia kasveja hoidetaan ilman kemiallisia torjunta-aineita. Nyt siellä ötökät ja monet lajit ja määrätyt kasvit pitävät yhdessä huolen puutarhan kasvien hyvinvoinnista. Oppaan mukaan kesti 30 vuotta, että tähän tilanteeseen päästiin ja kaikki kasvit voivat hyvin ilman kasvimyrkkyjen lisäämistä. Poikkeuksena ainoastaan Red Palm Weevil, jota edelleen on myrkytettävä.
Tämä puutarha on listattu Euroopan osalta Kanadassa ilmestyneeseen kirjaan ”Las 150 plus beaux jardines du monde”, (maailman 150 kauneinta puutarhaa). Lisäksi puutarha on palkittu luonnon ja maiseman laadusta Magister de Paisajismo -palkinnolla vuonna 2002. Sen myönsi Valencian teknillinen yliopisto.
L’Albarda Garden kuuluu FUNDEM – Enrique Montoliu -säätiölle, joka suojelee Välimeren kasvistoa ja eläimistöä. Yksi säätiön päätavoitteista on edistää kestävän puutarhanhoidon mallia, joka perustuu alkuperäiskasvien käyttöön, jotka vaativat vähän vettä. Se kannustaa vastuullisiin ekologisiin tekoihin. Se inspiroi tulevia sukupolvia arvostamaan ja suojelemaan Välimeren ympäristöä.(suora lainaus netistä).
Säätiön perusti mies nimeltä Enrique Montoliu. Puutarhassa on upea neoklassinen kartano, mutta ei ole valitettavasti avoin vierailijoille. Enrique Montoliu käyttää sitä viikonloppuasuntonaan. Muuten hän asuu Valenciassa. Puutarhassa järjestetään näiden turistikierrosten lisäksi erilaisia tilaisuuksia, konsertteja, työpajoja ja koulutustilaisuuksia.
Enrique Montoliu, joka on liikemies ja koulutukseltaan kemian insinööri hankki 1980-luvulla tämän puutarhan alueen. Alkuperäinen tarkoitus oli vain hankkia maata kakkosasuntoa varten. Alueella kasvoi vain mäntyjä ja sitruspuita. Mutta asunnon valmistuttua 1990 hän alkoi kehittää alueestaan tätä nyt olemassa olevaa puutarhaa ja vuonna 1996 hän perusti Fundem säätiön ja siirsi puutarhansa säätiölle. ”vastuuta kantaen, en voinut pitää tätä itselläni” hän on sanonut. Säätiö on voittoa tavoittelematon ja kokoaa yhteen lukuisia kumppaneita. He hankkivat myös muita ympäristöllisesti herkkiä maa-alueita Valencian itsehallintoalueella hoitaakseen niitä kestävästi ja ekologisesti.
Jardín de l’Albarda puutarha kattaa 50 000 neliömetrin alueen kauniissa vuoristoympäristössä, Pedreguessa, joka on lähellä Deniaa.
Puutarhassa on selkeästi muodoltaan erilaisia osia. Ja oikeastaan näiden puutarhojen sisällä vielä erilaisia osia. Tavallaan puutarhoja puutarhan sisällä.
Kuljimme mielenkiintoisia polkuja pitkin, näimme matkalla pergoloita, huvimajoja ja kauniita suihkulähteitä ja tietysti valtavan määrän erilaisia puita, pensaita ja kukkia. Mainita täytyy myös puutarhan lukuisat patsaat ja tietysti Enrique Montoliun upea kartanorakennus.
Muotopuutarha:
Yksi osa on ns. Muotopuutarha. Se on hyvä esimerkki Valencian renessanssipuutarhoista, joihin on vaikuttanut arabikulttuuri. Renessanssipuutarhoissa arkkitehtoniset näkökohdat ovat erittäin tärkeitä.
Muotopuutarha on selkeästi symmetrinen ja kartanorakennuksen lähin. Talon yhdellä sivulla alkaa iso uima-allas alue ja toisella reunalla taas pitkä suihkulähde. Kummankin ympärillä on muotoon leikatut pensain reunustetut laajat käytäväkujat ja korkeita muotoon leikattuja puita. Tälläinen puutarhahan on eurooppalaisten puutarhojen perusmalli.
Tässä osassa oli suunnittelussa otettu huomioon sen eri osista avautuvat näkymät. Kun sieltä katsoi kauemmaksi eteenpäin, näki aina kun taulun, jossa jotain mielenkiintoista, huvimajan, patsaan, suihkulähteen tai eri värisiä palmuja kasvamassa ryhminä. Varmasti harkitusti mietittynä yksityiskohtina. Olin kauan suunnitellut ja haaveillut tätä puutarhavierailua. Juuri nämä eri näkymät, eri kasvien sommittelu ja mielenkiintooiset patsaat olivat puutarhan parasta antia. Mukaan lähti monta ideaa omaankin käyttöön.
Käytävien päistä pääsee kulkemaan puutarhan eri osiin. Onneksi meillä oli säätiön oma opas ohjaamassa ja kertomassa tietoja. Monta yksityiskohtaa olisi ehkä jäänyt huomaamatta ilman asiantuntevaa opasta. Sen verran laaja ja moninainen koko alue on.
Valencialainen puutarha
Yksi osa puutarhasta oli selvästi perinteinen valencialainen puutarha arabialaisin vaikuttein. Kuljimme myös upeaa ns. Paseo de Trencadis käytävää pitkin. Se oli käytävä, jonka pitkä seinä oli laatoitettu sinisin mosaikkein. Tuo trencadis nimi tarkoittaa ”rikkinäistä laattamosaiikkia”. Tätä tekotapaa esimerkiksi Antoni Gaudi käytti töissään. Kaakelit, posliinit ja laatat ensin rikotaan ja niistä rikotuista paloista muodostetaan uutta pintaa. Tekotapa on hyvin yleinen mosaiikkitöissä.
Monessa puutarhan osassa oli myös suihkulähteitä. Niissä ui paljon isoja erivärisiä kaloja. Opas kertoi, että kalat eivät ole vain silmänruokaa vaan niillä on erityinen tehtävä. Ne nimittäin ovat osa puutarhan ekologisesti kestävästä vedenpuhdistusjärjestelmästä. Järjestelmään kuuluu seuraavat osatekijät:
-kalat ”puhdistuskoneina”,
-määrätyt kasvit, jotka osaltaan osallistuvat puhdistustyöhön, -vedensuodatusjärjestelmä, johon kuuluu jonkinlainen biohiekkasuodatus ja jonkin sortin siemenet.
En oikein ymmärtänyt koko prosessia, joten on parempi, etten sitä lähde tässä yksityiskohtaisemmin sepostamaan. Jos ymmärsin oikein ne siemenet murskattuina muodostavat veden epäpuhtauksista ja bakteereista isompia möykkyjä/paakkuja, jotka sitten helpommin ”jäävät” siihen hiekkasuodattimeen ja voidaan fyysisesti poistaa. Jotain tämän suuntaista siis käytetään.
Ekologisuuteen kuuluu myös se, että lammista ja altaista vesi kierrätetään kasteluun ja loput takaisin altaisiin. Kun kasvit on jo alun pitäen valittu vähän vettä vaativaksi tai sijoitettu puutarhaan luotuihin varjoihin vettä kuluu vähemmin.
Umbráculo:
suojaisa talo kasveille, jotka eivät kestä kuumuutta
Kuten jo mainitsin, puutarhan suunnittelussa on otettu huomioon tarkasti eri kasvien vaatimat olosuhteen. Esimerkiksi luomalla varjoja voidaan säästää kasvien tarvitsemaa veden määrää. Tähän varjostukseen kuuluu myös puutarhan erikoisen muotoinen kupolirakennus. Sen seinät ja katto on pelkkiä metallirimoja, jotka on määrätyssä järjestyksessä ja lähellä toisiaan. Näin on luotu sisään ”ilmasto” joka on viileä Costa Blancan kuumina kesinä. Talon sisälle on sitten istutettu niitä kasveja, jotka kärsivät liiallisesta helteestä.
Saimme siis aimo annoksen todella mielenkiintoista ja hyödyllistä tietoa oppaamme Nicolau Puigcerverin kierroksen aikana myös omiin pieniin terassipuutarhoihimme. Hän puhui hyvää ja selkeää englantia.
Villipuutarha
L’Albardassa on myös ns. Villipuutarha osa. Se on enemmän luonnontilainen. Käytävät on kuin metsässä kulkisi. Tässä osassa on luonnonmukainen lampi ja pieni vesiputous. Vesi virtasi luonnollisen näköistä kallioseinämää myöten alas lampeen. Oppaan mukaan kallio on paikalle ”rakennettu” eri kivenlohkareista.
Puutarhan eri osia oli paljon. En oikein päässyt kartalle missä milloinkin olin, kun olin niin ihastuksissani eri kasveista ja näkymistä. Mutta osat oli selkeästi keskittyneet johonkin teemaan.
Oli esimerkiksi hedelmätarha, jossa käyntimme aikana ei ollut paljon hedelmiä vain persimonin näköiset korkealla isossa puussa ja vihreitä sitrushedelmiä ainakin valencialaisessa puutarhan osassa.
Kasvihuone/auditorium/konserttilava
Yhdessä puutarhan osassa oli alunpitäen auditoriumiksi/konserttisaliksi tarkoitettu rakennus. Sen käyttö oli kuitenkin valmistumisensa jälkeen todella vähäistä. Enrique Montoliu nokkelana ja idearikkaana miehenä keksi sille uuden käyttötarkoituksen. Lava muutettiin kalalammeksi ja lammen takaosaan rakennettiin kaunis vesielementti. Nyt vesi soliseen korkealta seinää pitkin kalojen puhdistettavaksi. Auditorian penkeillä tätä solisevaa musiikkia kuuntelemassa ikäänkuin yleisönä on kymmenet isot kukkaruukut, joissa kasvaa Välimeren alueen succulent -heimon kasveja. Nämä mehikasvit säilövät vettä lehtiinsä ja tarvitsevat vähän kastelua. Istuimme hetken aikaa ylärivillä ruukkuyleisön seassa kuuntelemassa tätä luonnonkonserttia ja tein samalla huomion ruukkujen mullasta. Ei ihme, että omat succulent kasvini voivat huonosti. Olen istuttanut ne multaan. Täällä kasvualusta oli enemmän kiviä ja hiekkaa kun multaa.
Monenlaisia huvimajoja, istuinryhmiä ja pergoloita oli paljon. Voin vain kuvitella kuinka kauniita nuo katetut käytävät ja rautakehikkohuvimajat ovat siihen vuodenaikaan kun niitä pitkin kasvavat köynnösruusut ja wisteriat kukkivat.
Patsaita oli myös paljon ja niiden aiheet ja sijoitukset oli kivoja – esimerkiksi tuo metsänneito patsas joka on drinkillä puun varjossa. Sen näet heti kun tulet puutarhaan. Tavallaan kohottaa lasiaan tervetuloa toivotukseksi.
Mainitsen vielä lopuksi yhden hankkeen, jossa säätiö on mukana yhden alueen hautaustoimiston aloitteesta. Puutarhaan on perustettu ns. Rakkauden puutarha/El Bosque del amor.
Espanjassahan useimmat vainajat haudataan hautausmaille lokerohautoihin. Tämä hanke on nyt täysin erilainen hautaustapa, jossa vainajan kaunis kävyn muotoa jäljittelevä uurna haudataan maahan ja samalle paikalle istutetaan puu. Puita on nyt hankkeen facebook sivun mukaan istutettu 43. Säätiön kirjoittaa näin: ”Haluamme kunnioittaa vainajia ja säilyttää heidän muistonsa. Ja kaiken lisäksi istutamme uudelleen metsää, mikä torjuu ilmastonmuutosta. Tämä metsä ilmaisee rakkautta planeettaa ja vainajia kohtaan, jotka jättävät jälkeensä jotain, joka elää.”
Parkkipaikkaa puutarhan lähelle omalle autolle olisi hankala saada. Siksi suosittelen käyntiä jonkun paikallisen matkanjärjestäjän mukana. Me olimme mukana yhdellä Torreviejassa toimivan englantilaisen matkanjärjestäjän kokopäivän retkellä. Retkeen kuului myös englantilainen calvery lounas ja käynti Alteassa. Siihen tosiaan kuului tämä puutarhakäynti, säätiön oman oppaan puolentoistatunnin opastus englanniksi, kattava calvery lounas ravintolassa ja pikakäynti Altean vanhassa kaupungissa ja oma bussi koko matkan ajan. Hinta koko retkelle oli 44 euroa, jota pidin todella kohtuullisena hintana.
Kuten jo taisin mainita tämä paikka teki minuun suuren vaikutuksen. Suosittelen käyntiä kaikille, jotka ovat kiinnostuneita kasveista, luonnosta tai esimerkiksi kuvaamisesta. Sieltä löytää todella kivoja kuvattavia.
Patsas kartanon sisäänkäynnin edessä esittää miestä, joka kantaa harteillaan maapalloa. Minä näen tässä hienoa symboliikkaa. Näyttäisi olevan aika painavakin tuo hänen harteilleen annettu vastuu kokonaisesta maapallosta, johon on kuvattu sen eri asukkaita. Paikkahan on omistautunut luonnon puolesta puhujaksi.
Lähteenä kirjoitukseen on paikalta saatu esite, mutta pääasiassa oppaan puhumat tiedot ja säätiön nettisivut.