Alicanten Santa Bárbaran linnan legenda
Arabimiehen kasvot Benacantil-vuoren rinteellä ”La Cara Del Moro”
Olipa kerran arabialainen prinsessa nimeltään Cántara, joka asui isänsä kanssa Alicanten linnassa. Kun prinsessa tuli täysi-ikäiseksi linnaan saapui lukuisa joukko kosioita.
Isä katseli nuoria miehiä tarkasti ja toivoi, että tytär valitsisi itselleen oikea ehdokkaista. Miehen pitäisi oll vahva, komea ja vielä rikaskin. Päivät kuluivat eikä prinsessa osannut valita monien hyvien joukosta ketään. Niinpä isä järjesti linnassa juhlat, jotta tytär pystyisi tekemään valintansa. Lopulta kokelaita oli enää kaksi, joiden välillä prinsessa ei kuitenkaan osannut valita sitä oikeaa.
Isä, joka oli epävarma, mutta tyytyväinen molempiin vaihtoehtoihin, antoi kummallekin miehelle erilaisen tehtävän, jolla osoittaa kelpoisuutensa. Toinen heistä oli Alí, joka tehtäväksi isä antoi rakennuttaa suuren akveduktin lähikaupungista Tibistä Alicanteen. Toisen kokelaan, nimeltään Almanzor, käskettiin seilata Intiaan ja tuomaan sieltä silkkiä, mausteita ja muita aarteita.
Alí kuitenkin ei malttanut suorittaa tehtäväänsä vaan silmittömästi rakastuneena prinsessaan jäi kaupunkiin, jotta pystyi olemaan lähellä prinsessaa. Ja niin kävi, että Almanzorin vielä ollessa Intiassa rakkaus Alin ja prinsessa Cántaran välillä voimistui ja nuoripari alkoi suunnitella yhteistä tulevaisuutta. Alin tehtävä jäi tekemättä.
Kun Almanzor palasi Intiasta tuoden upeita lahjoja tullessaan prinsessa Cántaran isä antoi tälle tyttärensä. Isä oli kunnian mies ja halusi pitää sanansa vaikka prinsessa oli jo tuossa vaiheessa silmittömästi rakastunut Aliin.
Nuoripari oli kauhuissaan. Ali ei surussaan nähnyt muuta ratkaisua kun päättää päivänsä hypäten läheisen Tibin vuoren huipulta alas tyhjyyteen. Sillä hetkellä maa paikalla repesi ja siihen muodostui suuri kraateri, joka täyttyi vedellä. Nyt tuo paikka tunnetaan nimellä ”Pantano de Tibi”, Tibin vesiallas, iso järvi noin 30 km Alicantesta.
Toinen tapahtuman onneton osapuoli prinsessa Cántara ei myöskään nähnyt muuta ratkaisua kun riistää itseltään henki. Prinsessa seurasi rakastettuaan hypäten San Juliánin kukkulalta tyhjyyteen.
Prinsessan isä mauriemiiri tunsi sellaista syyllisyyttä tyttärensä menetyksestä, että hän rukoili Allahia ja pyysi tältä pahinta mahdollista rangaistusta itselleen. Näin sitten tapahtui ja hän muuttui kiveksi tyhjän linnansa kallioon.
Tämän seurauksena näemme vielä tänä päivänä maurimiehen – Cántaran isän – kasvojen siluetin linnan vuoren rinteellä.
Tämä traaginen tapahtuma liikutti Alicanten kaupunkialaisia niin paljon, että he nimesivät kaupunkinsa Alicántara-nimellä = Alicante. Näin saivat Ali ja prinsessa Cántara toisensa edes tässä nimessä.
Kertomani tarina ja legenda on vain yksi versio tuosta hyvin selvästä kuvasta. Kuvasin sen käydessämme Alicanten upeassa linnassa.
Minulla oli syksyllä 2024 vieraita Englannista. Kun kysyin heiltä mitä nähtävyyksiä he haluaisivat käydä katsomassa, he toivoivat käyntiä Alicanten linnassa. Alla muutamia kuvia käynnistämme. Itse olen käynyt linnassa useita kertoja ja aina löytyy uusia mielenkiintoisia kuvauskohteita.
