Baza

Baza on pieni kaupunki Granadan provinssin pohjoispuolella.

Bazan kaupunki sijaitsee 844 metrin korkeudessa merenpinnan yläpuolella, Sierra de Bazan ja Sierra de Castrilin välissä. Tämän kaupungin maisemat ovat sitä ympäröivien vuorten ansiosta henkeäsalpaavan kauniit. Bazan väkiluku on noin 21 600.

Bazan historiasta on netissä paljon tietoa. Sitä ovat asuttaneet iberit, roomalaiset, visigootit ja arabit. Muslimit valloittivat kaupungin 713 ja hallitsivat sitä vuoteen 1489 asti. Tämä arabikulttuuri näkyy kaupungin kaduilla, sen kirkoissa ja barrioiden nimissä jne. Kaupunki onkin mielenkiintoinen historiallinen käyntikohde. Siellä on paljon kauniita rakennuksia ja patioita, argeologinen museo, arabialaiset kylpylät, muinainen teurastamo jne. Tässä yhteydessä on kuitenkin mainittava, että tässä vanhassa kaupungissa on myös vielä paljon hyvin huonoon kuntoon päässeitä historiallisia paikkoja, joiden kunto ja rapistuneisuus saivat minut hyvin surulliseksi. Kun nyt olen kiertänyt useissa eri Espanjan maurien ja keskiajan aikaisissa kaupungeissa tulee mieleen kysymys miksi Baza on näin unohdettu rahan jaon yhteydessä.

Kesäkuussa 2003 Baza julistettiin virallisesti kansallisesti historiallisesti kiinnostavaksi kaupungiksi. Kun kävelimme sen eri barrioiden/kaupungiosien ja kapeiden katujen läpi kirkolta kirkolle ja patiosta patioon tuli sellainen tunne, että nyt on siirrytty vuosisatoja taaksepäin muinaiseen maailmaan. Tunnetta auttoi sekin, että missään ei näkynyt ristin sielua, ei turistin turistia tai edes niitä yleensä tälläisissä vanhoissa pienissä kaupungeissa ulko-ovillaan istuvia vanhoja pappoja. Ainoastaan yksinäinen posteljooni kulki samoja reittejä kanssamme, putkahti aina jostain kujan kulmalta moponsa kanssa esiin.

Isona plussana tälle isoilta matkailuinfosivuilta puuttuvalle kaupungille pitää mainita hyvät opastaulut kirkkojen ja patioiden kohdalla. Kaikki kauniit pariot, joiden läpi vaelsimme, oli hyvin merkitty ja tekstit oli myös englanniksi. Ja ne sijaitsivat hyvin suppealla alalla, lähellä toinen toisiaan. Suosittelen, jos Baza osuu reitille, poikkeamaan kaupungissa ja tekemään lyhyen ”patiobongaus” kierroksen.

Minä varmaan palaan vielä Bazaan. Se on ainoastaan vähän yli 200 km päässä Torreviejasta. Seuraavalla kerralla varmistan, että sen museot ja lukuisat kirkot ovat auki ja että olen lukenut enemmän tietoa etukäteen käyntikohteista.

Bazan päänähtävyydet:

Baños Arabes de Marzuela, 1200-luvulta, Almohadan aikakaudelta. Poikkeuksellinen esimerkki arabialaisista kaupunkikylpylöistä on Marzuelan muinaisalueella, joka nykyään tunnetaan Santiagon kaupunginosana/barrio de Santiago. Kylpylä on erittäin hyvässä kunnossa ja koostuu kolmesta pääalueesta: ’bayt al-barid’ (kylmähuone); ’bayt al-wastani’ (lämmin huone) ja ’bayt as’sajum’ (lämmin huone). Kokonaisuutta pidetään yhtenä arabialaisimmista kylpylöistä Espanjassa ja se on hienosti restauroitu. Valitettavasti meidän matka ajoittui maanantaille ja tämä kaupungin yksi hienoimmista jutuista jäi nyt tutustumatta.

Museo Arqueológico de Baza
Museo sijaitsee kaupungin talossa, plaza Mayorilla.
Museossa on argeologisesti kiinnostavia esineitä, jotka kattavat esihistorian, iberian, keskiajan, Rooman valtakunnan ajan nykyaikaan asti.

Museossa on myös yksi yhteen kopio 2600 vuotta vanhasta Dama de Baza patsaasta. Joka nykyään sijaitsee Madridin museo Arqueológico Nacionalissa. Se löydettiin läheltä Bazan kaupunkia 1971.

Alcazaba de Baza
Baza oli aikanaan merkittävä maurilainen kaupunki vuosien 713 – 1489 välillä. Kaupunkia ympäröi muuri, jonka sisällä oli linnoitus Alcazaba de Baza. Kristittyjen ja maurien välisissä taisteluissa linnoitus vaurioitui pahasti, se päästettiin rapistumaan ja vuoden 1531 maanjäristys joka on arvioitu jopa 8 richterin suuruiseksi teki suuria tuhoja. 1500-luvun lopulla Alcazaba hylättiin ja kunnossapito lopetettiin. On olemassa matkailijoiden kertomuksia 1700-luvulta, joiden mukaan linnoituksen seinät olisivat olleet vielä silloin paikallaan, mutta kaupunki ja kirkko käyttivät sortuvan linnoituksen seiniä rakennusmateriaaliksi ja nykyään koko komeudesta on jäljellä vain surullisen näköisiä osia, torni, osa muurista ja kaunis kaariseinä.

Antiquo Carniceria, muinainen teurastamo, 1600-luvulta Churran kaupunginosassa, Medinan ulkopuolella. Osittain säilynyt kaunis ja mielenkiintoinen rakennus. Historiallisesti merkittävä sillä se on yksi harvoista tämän tyyppisistä tuotantolaitoksista, jota sen toiminnan aikana oli olemassa kaikkialla Espanjassa. Sen alkuperäisistä rakennuksista on säilynyt vain kolme. Tärkeä yksityiskohta on parveke puisten tukien yläpuolella. Sen alapuolella on seinässä kiviset kilvet ja kirjoitus vuodelta 1568. Eteläpuolella Zapateria-kadun vieressä on kattorakenne joka lepää pylvään varassa. Tälläisiä teurastamot rakennettiin kaupunkien muurien ulkopuolelle, jotta hajut ei häirisisi asukkaita. Ne myös sijaitsivat lähellä olevien purojen vieressä, jotta teurastetut eläimet voitiin pestä.

Bazaan liittyy myös yksi kummallinen ja melko tuntematon fiesta, Fiesta de Cascamorras. Se pidetään vuosittain syyskuun 6. päivänä. Tämä feria on julistettu kansainvälisesti kiinnostavaksi festivaaliksi. Tähän oman provinssinsa ulkopuolella aika vähän tunnettuun juhlaan osallistuu joidenkin arvioiden mukaan jopa 20000 juhlijaa. Tätä juhlaa juhlitaan kahdessa kaupungissa, Bazassa ja sen sisarkaupungissa Guadixissa. Juhlan synty juontuu vuoteen 1490 kun Juan Pedernal (lempinimeltään ”Cascamorras”), joka oli Guadixista löysi Bazasta pienen pyhimyksen patsaan joka tunnetaan nykyään nimellä Virgen de la Piedad tai Lady of Mercy. Hän yritti viedä pyhän kuvan Guadixiin, mutta bazalaiset siepaavat pyhimyksen kuvan, koska pitävät patsaan poisviemistä pyhänä varkautena. Sekä Baza että Guadix väittävät löytön olevan omansa.

Seurauksena oli, että kaksi kaupunkia päättävät, että kerran vuodessa pyhien päivänä Guadixin edustaja Cascamorras tulee ja yrittää ottaa patsaan La Igelsia de la Mercediltä Bazasta. Jos hän onnistuu, hän voi viedä sen takaisin Guadixiin. Viemiseen liittyy kuitenkin kaksi ehtoa. Hänen on päästävä kirkkoon jalan ja hänen on perille saapuessaan oltava ”maalaamaton”. Bazalaiset peittävät itsensä mustalla öljyllä ja yrittävät sotkea öljyä Cascamorraksen päälle käsillään. Siispä juhlassa öljyyn itsensä peittäneet bazalaiset jahtaavat Cascamorrasta läpi kaupungin. Jokapuolella kaupunkia näkee talojen ja muurien seinissä juhlan symbooleja, mustia kämmenen kuvia