Tutustuminen Alicanten provinsin kyliin ja pieniin kaupunkeihin jatkui päivämatkalla Biariin. Tämä 100 km päässä Torreviejasta oleva kaupunki osoittautuikin todella mielenkiintoiseksi kohteeksi historiansa ansiosta. Sen kapeat kujat, mielenkiintoiset rakennukset ja korkealla mäellä kaupunkia hallitseva linna kertoi meille kaupungin menneisyydestä. Ja siitä tosiaan riittää kerrottavaa tähänkin blogikirjoitukseeni.
Biar sijaitsee 650 m merenpinnan yläpuolella. Vuori, jonka juurelle kaupunki on aikanaan perustettu, on nimeltään Sierra Mariola. Tämä Biarin ominaisuus kannattaa ottaa huomioon matkaa sunniteltaessa sillä rappuja piisaa. Ota siis seikkailumielen lisäksi mukaan tukevat kengät, juomaa ja aikaa.
Biarin linna
Kaupungissa on yksi kohde ylitse muiden. Sen linna. Tämä keskiaikainen linna on yksi alueemme tärkeimmistä. Se julistettiin kansallismonumentiksi vuonna 1931 ”Monumento Nacional”. Se kuuluu listaan: BIC (Bien de Interés Cultural).
Linna on yksi Vinalopón jokilaakson linnoista. Näistä löytyy tietoa alueen turistioppaista. Voi tutustua vaikka kaikkiin yhdeksään linnaan seuraamalla ”la Ruta de los Castillos del Vinalopó” oppaita. Nämä linnat rakennettiin aikanaan Vinalopó joen laaksoon suojelemaan väestöä. Tällä Biarin linnalla oli erikoisen suuri merkitys, sillä se sijaitsi Aragonian kruunun ja Kastilian kuningaskunnan rajalla. Villenan linna (Castillo de la Atalaya) ja kaupunki kuului viimeksi mainittuun kun taas Biar Aragonian kruunulle. Tähänkin historian osaan pääsee tutustumaan mukavassa näyttelyssä Biarin linnan tornin näyttelyhuoneissa.
Linnan rakennustyöt juontavat juurensa 1100-luvulle Almohadien (muslimivallan)aikaan. Linnan päätorni on nimeltään Torre Maestra ja se on hienosti entisöity.
Torre Maestra
Torni on 19 metriä korkea. Tornissa on kolme kerrosta. Ensimmäinen ja toinen kerros oli paikoillaan jo Almohad-kaudella 1100-luvulla. Toisen kerroksen katto on mielenkiintoinen ”aarre” varsinkin minulle, joka olen kovin kiinnostunut Espanjan muslimiaikakauden historiasta ja arkkitehtuurista. Huoneessa on nimittäin Almohad-holvi 1100-luvulta. Holvirakenne on ainutlaatuinen alueellamme. Ainutlaatuisuuden siitä tekee sen ikä. Näin vanhoja Espanjassa on säilynyt hyvin vähän. Villenan linnassa myös vastaavaa harvinaisuutta löytyy kirjoitusten mukaan. Siellä en vielä ole käynyt, mutta listallani on sekin käynti. Tämä holvikatto on myös ainoa laatuaan sotilasrakennuksessa käytetty holvi Iberian niemimaalla. (Tiedon olen lukenut linnan esitteestä).
Tornin kolmas kerros on peräisin kristilliseltä kaudelta, 1300- ja 1400-luvuilta, ja siihen on lisätty myös mudejar-elementejä.
Tornissa oleva näyttely kertoo siitä kuinka Aragonian kuningas Jaime I valloitti Biarin arabeilta vuonna 1245 ja juuri hänen käymänsä sodan jälkeen Biarin linnalla oli suuri puolustuksellinen rooli kahden kuningaskunnan rajalla. Jaime I vieraili linnassa vielä kaksi muutakin kertaa. Toisella kertaa metsästämässä.
Suosittelen suunnittelemaan käynnin Biarissa niin, että pääsee sisälle tuohon torniin. Sisäänpääsymaksu on 1€.
Eli varaudu moniin kapeisiin rappusiin, mutta kiipeäminen torniin kannattaa. Huipun avonaiselta terassilta avautuu upeat näkymät joka puolelle ympäröivään luontoon ja itse Biarin kaupunkiin. Linnan muuten aika raunioituneita osia voi tornista myös tarkastella hyvin.
Linnassa on ulkomuuri, jossa on torneja. Mielenkiintoinen yksityiskohta mielestäni on, että ulkomuureja on vain eteläpuolella. Pohjoispuolella kun niitä ei tarvia, sillä siellä on jyrkkä kallioseinämä. Uloimman muurin sisäpuolella on vielä linnoitettu sisäpiha, eli linnassa on tavallaan kaksoismuurit. Sisämuurissakin on tornit. Sisäpihalla on tuo mudehar-torni.
Retkeemme kuului linnaan tutustumisen lisäksi lukuisia muitakin kivoja kohteita. Tietysti kävimme Plaza de la Constitución aukiolla. Sen ympärillä on monta rakennusta. Esimerkiksi kaupungintalo, Etnologinen museo ja kirkko.
Kirkko la Iglesia de la Asunción
Kirkko la Iglesia de la Asunción osoittautuikin tosi upeaksi kohteeksi. Kiertelimme ensin ihan pimeässä kirkkosalissa kunnes löysimme oven jota etsimme. Petyimme ensin kun emme sitä saaneet auki, olinhan ottanut etukäteen selvää, että kappeli olisi näkemisen arvoinen. Onneksi aikamme yritettyämme, ovi kuitenkin aukesi ja astuimme sisään Capilla de la Comunión/ehtoolliskappeliin. Valot syttyivät kappelissa ja sen muusta kirkosta täysin poikkeava sisustus tuli näkyviin. Kaunis churrigueresque tyylinen kappeli monine taideteoksineen oli maineensa veroinen ja ehdottomasti näkemisen arvoinen. Itse kirkko on gotiikka ja oppaissa mainitaan sen julkisivun sisäänkäynti hienona esimerkkinä valencialaisesta renesanssityylistä. Kirkko on vuodelta 1400-luvulta, kuuluisa sisäänkäynti 1500-luvulta, ehtoolliskappeli 1600-luvulta ja torni 1700.
Kaupungintalo
Kaupungintalo samalla aukiolla. Nykyaikainen uusklassinen rakennus, jonka suunnitteli arkkitehti Vicente Gascó i Massot vuonna 1793 ja joka rakennettiin 1800-luvun alkuvuosikymmeninä. Tämän talon yksi seinä oli kauniisti koristeltu lukuisilla lautasilla. Se kertoi meille Biarin vanhasta keramiikkaperinteestä. Kaupunki on kuuluisa varsinkin sinisistä koristeluista keramiikassa. Tämän ”lautasseinät” yhdestä ovesta pääsee sisään turisti-infoon. Sieltä saimme hyvän vinkin lounaspaikaksi ja kehoituksen käydä saman aukion yhdessä talossa olevaan Etnologiseen museoon.
Etnologiseen museo
Museossa oli esillä kattava esineistö kaupungin elämästä. Oli astioita, kauniisti sisustettuja asuinhuoneita, keramiikkaa, lukematon määrä työjaluja, vaunut, käsityökäisten vempeleitä, kaupungin fiestojen asuja, nukkeja ja vaatteita.
Museokäynnin jälkeen suuntasimme lounaspaikkaan. Matkan varreltakin löytyi vielä historian muistomerkkejä. Eläviä sellaisia. Nimittäin:
Biarin plataani. Valtava Platanus orientalis -lajiin kuuluva puu. Lajissaan harvinainen Euroopassa ja yli 200 vuotta vanha. Puu kuuluu Valencian alueen monumenttaalisiin puihin jotka on luetteloitu. Puusta ja sen synnystä on olemassa legenda, että se istutti itse Jaime I.
Tämän valtavan puun vieressä on yksi Biarin monista juomalähteistä. Niitä kohtasimme monilla kaupungin kapeilla kujilla ja aukioilla.
Kujat, rappuset ja portit
Kujat ja niiden rappuset oli myös mukava erityispiirre. Kipuaminen ylös linnaankaan ei tuntunut raskaalta vaikka rappusia oli paljon. Kuin huomaamatta matka taittui perille kun samalla bongasi lähteitä, kuvasi kauniita taloja ja portteja.
Kujilla on kaksi tärkeää porttia, jotka kannattaa käydä katsomassa. Muslimivallan aikana Biar oli ympäröity muurilla. Tästä muurista on jäljellä vain kaksi sen porttia ja toisen vieressä hyvin huomaamaton muihin rakennuksiin ”sulautunut muurin torni.
Portit ovat 1100 ja 1200-luvuilta. Toisen löytää kartoista nimellä Puerta Real de Xàtiva. Portti tunnetaan myös nimellä arco de San Roque ja se on yhteydessä viereiseen samannimiseen kappeliin. Portin ulkopuolella Jaime I joukot leiriytyivät ja yrittivät kuuden kuukauden ajan murtautua maurien hallitsemaan kaupunkiin lopulta siinä onnistuenkin.
Toinen on nimeltään Arco de Jesus. Joissain oppaissa tämän kauniin portin nimi on el portal de Castilla tai sen vieressä olevan tornin mukaan El Portal de la Torreta.
Lisää kuvia Biarin viehättävistä kujista. Rappusia tosiaan oli tosi monella kujalla.
Pozo de la Nieve jäävarasto
Lounaan jälkeen suuntasimme takaisin majapaikkaan. Matkalla kävimme vielä läheisellä jäävarastolla:
Pozo de la Nieve 1700-luvulta. Tälläisiä väävarastoja on paljon vuoriston kylien lähellä. Niihin varastoitiin jäätä kesän viikennyksen tarpeisiin. Nyt tämä kuvan varasto on näyttelyhuoneena.
Diego Camarasa Puerto”Dieguito”
Jonkun puiston laidalla meitä tervehti tälläinen patsas. Aika kummallinen ja kotona sitten surffasin netissä löytääkseni kuka tämä merkkihenkilö oikein oli kun patsaan muodossa nyt siellä istuu. Kyse on kaupungissa eläneestä kaikkien kunnioittamasta asukkaasta nimeltä Diego Camarasa Puerto, jonka lempinimi oli”Dieguito”. Ei selvinnyt mitä hän elääkseen teki, mutta kovasti kehuttiin ystävälliseksi ja kaikkien rakastamaksi kaupunkilaiseksi. Hän kuoli 74 vuotiaana vuonna 2018. Mitähän Dieguito itse olisi mieltä tästä hyperrealistisesta veistoksesta.
Tämä vuoristoalue tarjoaa myös monia patikointireittejä. Niitäkin voi tiedustella kaupungintalon turisti-infosta. Lähellä Biaria on myös hyvin kauniiksi paikaksi kehuttu Santuario de Nuestra Señora de Grace tai keskiaikaisen akvedutin jäänteet. Niihin ei kuitenkaan tällä matkalla ehditty kun piti kiirehtiä viereiseen Cañadan kylään, josta usein hankimme todella hyvää oliiviöljyä. Ostopaikka San Cristóbalin oliiviöljymylly on alueen oliiviöljyn tuottaja mylly ja heidän ekstra-neitsytoliiviöljy ja luomu-ekstra-neitsytoliiviöljy on puristettu oliiveista, jotka on korjattu Vinalopó-joen yläjuoksun oliivinviljelylaaksoissa. Heiltä olen ostanut jo vuosia käyttämämme salaattiöljyt ja vienyt myös kotiin tuliaisiksi. Heiltä saa myös pieniä pulloja erilaisin maustekasvein maustettuja öljyjä. Ja kaikki luomuna.
Muita kuuluisia Biarin alueen herkkuja ovat hunaja ja mantelileivonnaiset. Onhan alue oliiviviljelyn lisäksi myös manteleiden kasvattamiselle edullinen.
Tuosta oliiviöljykaupasta olenkin kirjoittanut muutaman rivin samalla suunnalla olevaa Agresin kylää käsittelevässä kirjoituksessani tähän blogiin. Aina tähän kauppaan palaan kun on niin minun mieleen tuo öljy.Kuvaa klikkaamalla pitäisi päästä siihen Agres blogikirjoitukseen. He myyvät myös peltikanisterissa tuotteitaan. Niitä on mukavampi kuljettaa Suomeen.
Lähteet:
Biarin turistitoimiston esitteet ja nettisivut.
Olen lueskellut ja katsonut netistä tietoja lähialueemme kylistä. Yksi mainio matkailuviranomaisten tuottama tietolähteeni on youtube videot näistä Alicanten kylistä. Tämänkin kirjoituksen tiedot pohjautuu myös siihen. Käyppä kurkkaamassa ”Alicante Pueblo a Pueblo/Alacant poble a poble”nimellä löytyviä videoita niin ehkä hämmästyt mitä kaikkia helmiä täältä alueelta löytyy. Ei tarvitse pitkälle ajella tai lennellä ja luontokin kiittää ja pääsee omaan petiin yöksi jos Costa Blancalle on majoittunut.