Agresin juomalähteet
Agres, pieni kylä Sierra Mariolan vuoristossa Valencian autonomian Alicanten maakunnassa.
Kylä sijaitsee noin 700 m korkeudessa merenpinnasta Sierra de Mariolan ja Sierra d’Aqullentin välissä. Pieni vähän yli 500 asukkaan kylä. Seudulla on paljon oliivipuuviljelmiä.
Agresista alkaa monta vaellusreittiä vuoristoon ja kylä on kuuluisa juomalähteistään. Meidän retken tarkoitus oli tutustua kylään, sen kuuluisiin juomalähteisiin, katsella vähän paikkoja myös siinä mielessä, jos jossain vaiheessa uskaltautuisimme pienelle vuorivaellukselle reitillä ”ruta de les Caves” ja tutustuttaisiin alueen kuuluisiin jäävarastoihin.
Kylän turisti-infosta saa esitteen, missä kerrottu reitti jota kulkien juomalähteet löytyvät. Netistä löytyy myös lisätietoa esimerkiksi hakusanalla Rutas Azules por la provincia Alicante.
https://www.igme.es/LibrosE/
Meidän retki alkoi Refugio Zamorano virkistysalueen parkkipaikalta, johon jätimme auton ja kävelimme noin puolen kilometrin päässä olevalle Moli Maton luonnonlähteelle syömään lounaseväät pienen lähteen luokse. Matkaa kylään on Torreviejasta 134 km, joten oli hyvä tankata ennen itse kylään tutustumista. Hyvä olikin, sillä kylässä ei ollut koko päivän aikana yhtään ravintolaa auki. Syötyämme eväät palasimme autolle ja jatkoimme matkaa noin 2 km Agresin luostarin parkkipaikalle, jossa oli ensimmäinen juomalähde, Font del Convent. Näitä lähteitä siis olimme tulleet ”bongaamaan”. Jokaisella lähteellä on oma nimensä, useat niistä todella kauniita laatoin koristeltuja, vaikkakin osa vähän huonokuntoisia. Jätimme auton juomalähteen parkkipaikalle. En suosittele autolla menemistä itse kylään. Kujat ovat todella kapeita.
Font del Convent
Luostarimäeltä laskeuduimme alas mäkea ehkä noin kilometrin verran ja päädyimme ensimmäisen kohteemme luo. Vanha kylän yleinen pesula. Lavadero. Hienosti entisöity rakennus pesupaikkoineen, jossa on merkitty seinään vuosiluku 1882 ja eri paikat eri värisille pyykeille.
Lavadero
Pesulan vieressä oli seuraava juomalähde
Font de l’Assut
Seuraava lähde ja sen löytäminen oli jo vähän haasteellisempi, mutta kiitos google mapsin satelliittinäkymän senkin löysimme. Oppaissa vain sanottiin, että sijaitsee Lavaderon takana, mutta lavaderolta sinne ei ole suoraa reittiä vaan täytyy ymmärtää kävellä ensin katua myöten kylän koulun nurkalle, josta laskeutuu alas polku. Juomapaikan luona olisi myös hyvin voinut syödä eväitä. Todella kaunis rauhallinen nurkkaus.
Font del Moli, heti pesulan takana
Seuraavaksi takaisin kadulle ja kohta oikealla olikin hieno näköalapaikka, jonka alapuolella oli seuraava.
La Fonteta
Ja voi mitkä näkymät luostariin ja viereisen talon pation viinirypäleet oli melkein ylivoimainen pinnistys jättää rauhaan.
Seuraavaksi suuntasimme kylän keskusaukiolle Plaza de Españalle, jossa oli kirkko, kaupungintalo ja kapakka. Kaupungintalon turisti-infosta haimme kartan, joka auttoi seuraavien juomalähteiden löytämisessä. Kaupungintalon nurkan takaa löytyikin
Font d’enmig
Hieno löytö. Kaakeliseinä hyvin erikoinen. En ole moista ennen nähnyt. Kaakelit koholla seinästä. Harmi vain, että katu sen vieressä oli revitty putkitöiden takia auki, eikä rakennelma muutenkaan ollut enää ihan priimakunnossa. Toivon todella, että jostain löytyisi rahaa näiden hienojen lähteiden kunnostamiseen. Vedentuloputket monissa oli hyvin mielenkiintoisia.
Pikkusen matkaa eteenpäin löytyy sininen kaunotar
Font de Barxeta
Kannattaa jatkaa muutama askel eteenpäin ja kääntyä oikealle kadulle llavadoret ja heti kohtaat minipesulan yhden talon alakerrasta
Llavadoret
Sieltä palasimme takaisin kaupungin kapeille kujille. Lähdimme etsimään toisista lähteistä poikkeavaa luonnonkivistä tehtyä lähdettä. Se sijaitsi vähän kylän kapeiden kujien ulkopuolella, mutta kartan mukaan lopulta sekin löytyi.
Font del Bonell
Leveällä tiellä oli vähän hienompaa taloa rinta rinnan. Erikoisia koristepuita ja oliivipuissa oliivit odotti poimijoitaan. Palasimme samaa reittiä takaisin ja suuntasimme takaisin kaupungintalon luonna olevaan kahvilaan.
Tällä matkalla pienessä ympyrässä näimme ihmeellisiä kojeita. Kuvasimme ne ja ihmettelimme mitä ovat ja päättelimme niiden jotenkin liityttävä oliiviöljyn valmistukseen.
Tässä vaiheessa jo kelpasi hetkeksi istahtaa ja hieroa pohkeita ja väsyneitä reisiä, sillä kylän kujat ei suinkaan ole tasaisella maalla vaan ylös alas ja taas sama uudelleen tuntui jo jaloissa. Tankkauksen jälkeen oli vielä yksi lähde löytämättä ja se sijaitsi miniaukiolla nimeltä Placa Pintor Remigio Soler
Font del Raval
Font del Ravalin vesi tulee luostarissa sijaitsevasta vesisäiliöstä toisin kun kaupungin muiden juomalähteiden vesi, joka on peräisin Azud de Agres lähteestä.
Kaikki kohteet löydetty ja ihmetelty. Mietittiin kipeine jalkoinemme miten kylän ihmiset ylipäätään pärjäävät kun kujat ovat noin kapeat ja mäet jyrkät. Oletettavasti kylässä asuu myös vanhoja ihmisia, vaikka koulun luona olikin paljon lapsiperheitä lapsiaan hakemassa koulusta. Yhtään elintarvikekauppaa emme nähneet. Yksi lihakauppa oli.
Paluumatka luostarin parkkipaikalle mäkeä ylös oli kuitenkin odotettua helpompi kun matkalla oli paljon nähtävää ja kuvattavaa. Kauniit aurinkokellot, taiteelliset kadunnimikyltit, monissa kasveissa nimikyltit. Mukava matkaseura ja kaiken kokeman ”analysointi” auttoi, niin että päästiin takaisin autolle ja kotimatka alkoi. Kuskia kävi sääliksi mutta hyvin hän jaksoi.
Alueella on paljon oliivi- ja mantelipuuviljelmiä. Paluumatkalla Torreviejaan poikkesimmekin yhdessä oliiviöljyä valmistavasssa yrityksessä täydentämässä varastojamme ja hankkimassa tuliaisöljyjä. Liikkeen nimi oli La Almazara San Cristóbal ja se sijaisi Cañada-nimisessä kylässä. Pieni tehtaanmyymälä oli ihan mielenkiintoinen pieni paikka, joka myy myös ekologisesti valmistettuja öljyjä ja henkilökunta oli tosi ystävällisiä. Liikkeessä oli myös infotauluja öljyn valmistuksesta.
Seuraavassa vielä kuvasatoa kylästä, meidän alkumatkan retkipaikasta, luonnonlähteestä, jonka solinassa söimme eväitä ja kylän kapeista kujista.
