Bullaksen viinimuseo ja El Zacatin artesaanimarkkinat
Olimme talvella 2023 tutustumassa ennen kaikkea kuuluisiin kuukausittain pidettäviin markkinoihin, mutta yllätyin todella positiivisesti kun löysimme parkkipaikkamme vierestä hienon viinimuseon. Museokäynti oli minun ensimmäinen viinimuseossa käyntini. En nimittäin ole viini-ihmisiä. Hyvä, että kuitenkin poikkesimme tuossa museossa, sillä siellä vierailu oli kiva lisä kaiken markkinahumun lisäksi. Museo oli vanhan viinitilan hyvin säilyneissä tiloissa. Kokonaisuus oli upeasti toteutettu kaikkine näyttelyineen, tietopaneleineen ja videoineen. Vaikkei viininviljelystä mitään tietäisi tai ylipäätään viinit edes kiinnostaisi siellä oli ihmeen paljon jännittäviäkin juttuja nähtävillä ja koettavana. Suosittelen käyntiä, uskon ettet pety.
Museossa oli paljon videoita, joissa kerrottiin alueen viininviljelystä muun muassa näin:
”Useimmat perinteiset viinitilat hylättiin 1900-luvun puolivälissä viininvalmistusosuuskuntien perustamisen myötä, mikä johti aiemmin käytettyjen tekniikoiden ja työkalujen hylkäämiseen.”
Sieltä löytyikin entisajan viljelyyn ja viinin valmistukseen liittyviä työkaluja ja koneita. Oli myös amforasäiliöitä, ruukkuja, joissa viiniä säilöttiin ja kuljetettiin.
Toinen infotaulun teksti: ”Foinikialaiset valmistivat viiniä viinitarhassa sijaitsevissa viinikuurnissa; rypäleet puristettiin niitä tallaamalla. He auttoivat levittämään viiniä kaikkialle Välimerelle kaupan kautta.
Mutta juuri roomalaiset laajensivat viininviljelyä koko imperiumin alueelle ja muuttivat viinin yksinomaan mahtimiesten tuotteesta arkipäiväiseksi hyödykkeeksi, joka jatkuu lähes tähän päivään asti.”
Alue on varsinkin Monastrell rypäleiden aluetta, mutta museossa oli tietoa monista muistakin rypälelajikkeista.
Hieno yksityiskohta oli pienet marmoripatsaat, jotka löydettiin Los Cantosin (Bullas) roomalaisesta huvilasta. Patsaat ovat valkoista marmoria.
Säilyneiden kirjeiden ja valokuvien mukaan ne löysi paikallinen seurakunnan pappi Juan Bautista Molina vuosien 1905 ja 1909 välillä.
Yhden patsaan nimi on Viinirypälelapsi
Sanotaan, että se olisi Syksyn kuvaus. Patsaan korkeus on 80 cm.
Patsaan lapsi pitelee oikeassa kädessään viinirypäleterttua. Sen on sanottu kuvaavan myös viinin jumalaan nimeltä Baco/Bacchus.
Rypäletertun lisäksi lapsi pitelee vasemmassa kädessään jänistä ja sen jalkojen juuressa lepää koira. Näiden ominaisuuksien ansiosta patsas voidaan yhdistää syksyyn, jolloin viininkorjuu tapahtuu. Patsaiden sanotaan olevan 100-200-luvulle.
Kaikissa patsaissa on vedenottoaukot, joten ne ovat todennäköisesti osa huvilan puutarha-aluetta koristavaa suihkulähdepatsasryhmää.
Museo on kokonaisuudessaan mielestäni kaunis ja mielenkiintoinen. Siellä oli erilaisia tiloja, joissa ihmisen kokoiset nuket oli asetettu erilaisten työtehtävien pariin. Kuin nukkekoti mutta luonnollisessa koossa. Suurimman vaikutuksen minuun teki isot holvihuoneet joiden lattian alla oli viininsäilytyskammioita. Suuaukot olivat vähän koholla lattiasta ja niissä oli lasikannet, joista näki alas kammioon. Oletan, että ne ovat autenttiset viinivaraston osat. Onhan museo entisessä viinikellarissa.
El Zacatín markkinat
Paikka: Bullaksen vanha kaupunki, Plaza Vieja y del Castillo
Milloin: joka kuukauden ensimmäinen sunnuntai
kellonaika: 09:00 – 14:00
Joka kuussa markkinoilla on eri teeman mukainen tarjonta. Siellä on myyntikojuja, joissa myydään tyypillisiä paikallisia tuotteita liittyen aina kunkin kuukauden teemaan. Tuotteet on vain osa markkinoiden annista. Siellä myös käsityöläiset esittelevät omia taitojaan, on myös katuviihdettä, musiikki ja tanssiesityksiä. Kojuissa on maistiaisia ja pientä välipalaa tarjolla. Markkinat ovat olleet olemassa jo vuodesta 1994 asti.
Koska kylä on pieni niin markkinatkin ovat aika pienet ja varsinkin kun rajoittuvat pienelle alueella voit varautua tungokseen. Minua se valtava ihmisten määrä vähän häiritsikin. Paikka paikoin oli todella hankala kulkea. Koska kaupunki on 120 km päässä Torreviejasta olimme paikalla vähän liian myöhään, olisi pitänyt lähteä liikkeelle kukonlaulun aikaan, jotta ruuhkan olisi välttänyt.
Meidän käyntikerralla teemana oli ruoka. Me maistelimme esimerkiksi paikallisia ”munkkeja” nimeltä tortas fritas, joka kääntyy ”paistettu kakku” mutta maistuu munkeilta😜 ja kotiinkin ostettiin paikallista pullaa. Ostin myös pari Chicharrones– leivonnaista. Google kääntää sanan ”rasvajäämäksi” mutta oikea sana ehkä porsaan ihra. Tämä sokeripäällysteiset ”leipäset” olivat herkullisen näköisiä ja siksi ostin. Kotimatkalla nämä herkkupalat muuttuivat korpuksi ja syödessä ihmettelin mitä kovaa ja sitkeää jää pyörimään suuhun ja hampaan väliin. Googlasin reseptejä ja tosiaan tarta de chicharrones murcianas reseptissä on possun ihran palasia, jotka sinne sekaan sokerin ja mantelin kanssa leivotaan. Olisin myös maistanut torilla isossa astiassa kokin paistamaa paikallista herkkua nimeltä ”las migas” vaan oli monen metrin jono niin en jäänyt jonottelemaan. Aineet on possun rasvaset lihanpalat ja oliiviöljyssä pyöritelty vehnäjauhokikkare.
Mukaan ostettiin chicharroneksen lisäksi taas kerran mausteita ja vuohenjuustoa. Juustotiskillä myyjä halusi suomenkielen oppitunnin. Sana ”lehmä” meni vielä helposti jakeluun, mutta ”vuohi” tuotti vaikeuksia ja kanssaihmisille suunnatonta hilpeyttä. Mukavia ihmisiä siis tavattiin ja kivoja muistoja taas kerättiin.
Tässä lista vuoden 2025 teemoista. Käsitykseni mukaan aika lailla samoin teemoin ne pidetään joka vuosi:
Tammikuu: perinteisen musiikin ja esparto-ruohon käytön elvyttäminen
Helmikuu: keskiaika ja raudan takominen
Maaliskuu: gastronominen tapahtuma
Huhtikuu: aromaattisten kasvien tislaus
Toukokuu: käsityöläissaippuan valmistus
Kesäkuu: barokkimarkkinat ja Bullasin itsenäisyysjuhla
Heinäkuu: puusepäntyöt
Elokuu: perinteinen keramiikka
Syyskuu: nahka- ja käsityöt
Lokakuu: viinirypäleiden korjuu
Marraskuu: perinteinen juustonvalmistus
Joulukuu: jouluherkut
Kiertelimme markkinoiden jälkeen vielä kaupungilla. Joka puolella oli paljon ihmisiä, kahvilat ja ravintolat tupaten täynnä. Tallaisen kellotornin löysimme myös. Ihan samanlainen on myös Pliegossa, josta kirjoitin jo jutun tänne blogiin.
Muitakin kivoja pieniä ja vähän suurempiakin kohteita noin 20 km etäisyydellä Bullasista on esimerkiksi Caravaca de la Cruz , Calasparan kirkko ja Mulan kylä. Näistä ainoa, johon en vielä ole ehtinyt tutustua on Mula. Cierzaankaan ei kovin pitkä matka ole, eli Bullaksen käynnin voisi hyvin ajoittaa persikankukinnan aikaan niin näkisi hienot Cierzan alueen persikkapellot.