Consuegran myllymäki

Consuegra

Consuegra ja Rosa del Azafran fiesta

Consuegra ja sen sahrami-juhlat sekä Don Quijoten ”jättiläiset” saavat kunnian olla pääroolissa blogini ensimmäisessä postauksessa.

Consuegran kaupunki sijaitsee Castilla-La Manchan itsehallintoalueella, Toledon maakunnassa.

Castilla-la Manchan alueella on eniten virallisesti nimitettyjä luonnonsuojelualueita ja kansallispuistoja. Maisemaa hallitsee laajat punaisen mullan tasangot, viinipellot, oliivipuulehdot mutta myös jylhät vuorijonot. Läpi tälläisen uskomattoman kauniin ja rauhallisen maiseman ajelimme retkellämme Consuegraan.


Consuegran pieni kaupunki kuten monet alueen kylät on kuuluisa tuulimyllyistään, joita vastaan Cervantesin luoma hahmo, mielevä hidalgo, neuvokas ritari Don Quijote taisteli. Castilla-la Manchan tuulimyllyt, ”näiden lakeuksien valkoiset vartijat” on aina jostain syystä kiehtoneet minua suuresti.

Alue on myös tunnettu Manchego juustostaan, joka valmistetaan lampaan maidosta. Pelloilla näkyykin suuria lammaslaumoja. Alueelta kasvatetaan myös sahramia, maailman kalleinta maustetta ja täällä tuotettu sahrami usein mainitaan myös laadultaan maailman parhaaksi. Se on myös saanut EU maantieteellisen suojan. Päässyt siis hienoin seuraan esimerkiksi Lapin puikulan, Lapin poronlihan, Koillismaan muikun ja esimerkiksi Italian Parman kinkun kanssa.

Minä olin tällä matkallamme Consuegrassa onnekas ja pääsin tutustumaan sahramiin Espanjan punaiseen kultaan, sillä kaupungissa oli juuri matkamme aikana ”Rosa del Azafrán” fiesta. 57. kerran kaupunki juhli sahramin kukintaa moninaisin tapahtumin lokakuun lopulla vuonna 2019.

Espanjaan Sahrami tuli yli 1000 vuotta sitten, mitenkäs muuten kun arabien mukana. Mutta jo muinaisessa Kreikassa sitä tuottava krookus-kasvi oli pyhitetty Hermekselle, jolla oli Krokos-niminen lemmitty.

Krokos kuoli ja Hermes muutti hänet kukaksi, jonka voimakkaan punaiset luotit symbolisoivat tytön vuodattamaa verta. Juuri nämä kussakin kukassa olevat kolme punaista luotia ovat ne, joita käsin kerätään ja kuivataan maailman kalleimmaksi mausteeksi.

Ja kuten kaikissa taruissa tästäkin tarinasta on toinenkin versio, jonka mukaan muut jumalat muuttivat Krokos neidon maustesahramikasviksi, koska Hermeksen rakkaus tyttöä kohtaan oli yksipuolista eikä hän lopettanut tytön jallittamista.

Kerrotaan myös, että Kleopatra sekoitti sahramia kylpyveteensä, lisätäkseen viehätysvoimaansa. Tästä pääsenkin aasinsillalla minulle uuteen tietoon sahramin käytöstä. Se pitäisi lukemani mukaan liottaa pieneen määrään nestettä ennen käyttöä. Näin aromiaineet heräävät henkiin. Tällä keinolla voit myös testata onko ostamasi sahrami aitoa. Aito sahrami luovuttaa värinsä hyvin hitaasti. Tunnettua nimittäin on, että hintansa vuoksi liikkeellä on myös ”väärennöksiä” joissa on lisätty kurkumaa tai kehäkukkaa.

Jokaiseen aitoon sahramigrammaan tarvitaan keskimäärin 500 käsin yksitellen kerättyä luotia. Kukat kerätään varhain aamulla ja krokuksen kukinta kestää vain hyvin lyhyen ajan. Luotit on nypittävä samana päivänä kun kukat kerätään ja ne täytyy irroittaa juuri oikeasta kohdasta, että ne kelpaavat parhaaseen valikoituun laatuun. Yhteen kiloon sahramia tarvitaan noin puoli miljoonaa luottia, mikä tarkoittaa noin 170 000 krookuksen kukkaa. Parhaiden laatujen kilohinta nousee Euroopassa 7500 euroon.

Seuraavaksi luotit paahdetaan, varotaan niiden savustamista. Noin 15 minuutin paahtamisen jälkeen sahrami menettää noin 80% painostaan. Noin hehtaarin alueelta saadusta sadosta – lähes 50 kilosta luotteja – tulee vain 9 kiloa kuivattua sahramia. Sahrami pakataan valolta suojaan.

Minä osallistuin Consuegran matkalla myllymäellä olevaan linnaan järjestettyyn työpajaan, jossa meille esitettiin koko tuotantoprosessi, paikalla oli rouva ja maestro läheiseltä sahramitilalta, heillä oli aamulla kerätyt kukat mukana ja he näyttivät miten näppärästi luotien nyppiminen kävi.

Lopuksi myös me työpajan osallistujat saimme kokeilla nyppimistä. Minulla olisi myös video mittä minä yritän tehdä tuota samaa tempppua mutta jätän sen nyt tänne laittamatta. Ei ollut nimittäin kovin helppoa, ensin siirtää kukan terälehdet varovasti syrjään, sitten erotella ne kolme punaista emiluotia keltaisten seasta, nyppästä irti yksi kerrallaan ja vielä pudottaa pois tahmaisista sormistaan.

Retkemme aikana kukinta ei ollut päässyt täyteen loistoonsa, koska se oli tänä vuonna myöhässä. Pelloilla näimme joitakin kukkia mutta vielä ei Manchan tasangot loistaneet violettimerenä. Vanhassa testamentissa Jesajan kirjassa on myös sahramista maininta; ”Aavikkotasanko tulee iloitsemaan ja kukkimaan kuin sahrami.” Ehkä siis palaan vielä joskus sitäkin todistamaan

Consuegran linna, Castillo de la Muella, Caldericon mäellä sulassa sovussa tuulimyllyjen välissä. Linna on maurilaista alkuperää tuhat vuotta vanha mutta usein restauroitu. Linnan toisesta päädystä pieneltä ”parvelta” saa parhaat kuvat myllyistä

La Manchan punaisena hohtavat pellot:

La Manchan alue on maailman suurin yhtenäinen viinialue, ja sen maaperä on tasaista hiekkaista savea ja kalkkia. Viljeltyjä punaisia rypäleitä ovat Tempranillo, Garnacha, Moravia, Cabernet Sauvignon, Merlot ja Syrah. Valkoviinejä tehdään rypäleistä Airén, Macabeo (Viura), Chardonnay ja Sauvignon Blanc.

Nämä ovat Campo de Criptanan myllyt. Campo de Criptana on kylä Alcázar de San Juan-nimisen kaupungin lähellä. Ja taka-alalla jos oikein tarkasti katsoo näkyä Consuegrankin myllyt. Ihana maisema ajella rauhallisesti hyviä teitä pitkin.

Castilla-la Mancha on Don Quijoten ja Sancho Panzan ”maa” ja alueen jokainen kylä ja kaupunki pitävät kyllä huolta siitä, että et pääse sitä unohtamaan. Jokaisessa kaupungissa löytyy näiden kaverusten patsas tai hotellin aulassa peltinen Don Quijote toivottamassa matkustajan tervetulleeksi. Alcázar de San Juanin Quijotte Rocinante ratsullaan, peitsi orrella ja pesuvati päässään. Kaupunki sijaitsee aika lähellä Consuegraa ja on myös mukava kaupunki. Se on myös vähän isompi kuin Consuegra ja sieltä löytyy hyviä majoitusliikkeitä valita tukikohdaksi alueen myllykylien kiertämiseen.

Aika lähellä Consuegraa on Puerto de Lapiz niminen pieni kylä ja siellä on aivan ihastuttava Don Quijote aiheinen ravintola, mutta siitä kirjoitan joskus toiste oikein oman postauksen.

Tähän liitän vielä tietoja tuosta Consuegran Sahrami juhlasta. Vielä joskus lähden alueelle uudestaan mutta valitsen vuoden ja matkan ajankohdan niin, että kukinta on parhaimmillaan. Alueella on paljon mukavia pieniä kyliä, joilla varmaan on monella ihan omat juhlansa.

Tällä retkellä olimme jo monta kuukautta aikaisemmin varanneet huoneen Consuegran keskustassa olevasta hotellista. Hyvä on huomioida, että alue on maanviljelysaluetta, jokapuolella on peltoja ja juuri juhlien aikaan niille oli ajettu lannoitelietettä, eli haju koko kaupungissa oli hiukan luontaantyötävä ja meidän hotelli kärsi kyllä kärpäsinvaasiosta siinä määrin, että ostimme myrkkyä, jolla suihkutimme huoneen, jottä pystyimme siellä nukkumaan. Aikaisemmalla reissullamme alueella yövyimme Alcázar de San Juanin kaupungissa tässä kivassa hotellissa. Ei mikään luksushotelli mutta siisti ja kohtuuhintainen.

  • Alcázar de San Juan, hotelli jota olemme käyttäneet sijaitsee noin 15 minuutin kävelymatkan päässä ihan kaupungin keskukstasta
  • Pihalla paljon parkkitilaa ja lähellä monta suurta markettia matkaeväiden hankintaan.
  • Hotellissa on oma ravintola
  • Itse kaupungista on lyhyt matka moneen myllykylään ja kiinnostavaan paikkaan
  • hyvin kohtuullinen hintataso
  • siistit huoneet

Tässä vielä joitakin käytännön ohjeita ja vinkkejä tuon hotellin lisäksi. Viimeisin retki tänne alueelle tehtiin lokakuussa 2019. Hyvä on myös muistaa, että Madridejos-nimisessä Consuegran ihan lähellä olevassa kaupungissa on Sahrami museo, joka ikävä kyllä meiltä tällä reissulla jäi näkemättä. Sinne sitten seuraavalla kerralla: Museo del Azáfran y Etnográfico, Madridejos, Calle San Francisco 17

  • Consuegran Calderico myllymäellä olevilla 12 myllyllä jokaisella on oma nimensä
  • Myllymäki on vähän kaupungin ulkopuolella. Autolla pääsee melko lähelle ensimmäistä myllyä, jonka nimi on Bolero. Tässä myllyssä on myös info-toimisto
  • Parkkipaika on todella suuri, tuskin tulee ongelmia vaikka kävijöitä olisi paljonkin
  • Jos taas tulee jalkaisin kaupungista, voi kiivetä suoraan Bolero myllylle, kysymällä löytää oikean ”reiän” polulle ja rappusille.
  • Rucio myllyssä on pienimuotoinen museo ja sinne pääsee sisällä kiipeämään kapeita rappusia ylös asti. Alakerran tilassa on pieni matkamuistomyymälä, jossa myydään esimerkiksi alueella tuotettua aitoa sahramimaustetta.
  • siisti WC on Castillo de Consuegran kohdalla
  • Ravintolaa ei ole, muistaakseni Bolerosta saa ostaa juomapulloja. Heti parkkipaikan kohdalla on ensimmäinen ravintola

Tässä tuossa yläpuolella olevassa sahrami-videossa esiintyvän pariskunnan tilan tiedot. Heiltä voinee tarkistaa millaista palvelu heillä on tarjolla niin sahramijuhlan aikaan kuin muutenkin
Tässä henkilön yhteystiedot jonka kautta varasin itselleni paikan heidän järjestämään koko päivän kestävään Fiestan aikana pidettyyn opastettuun ohjelmaan. Ohjelmassa oli tutustuminen linnaan, laaja opastus sahramin viljelyyn, keräämiseen ja kuivattamiseen. Lopuksi myös työpaja, jossa itse sai kokeilla tuota videossa näytettyä luotien nyppimistä.valitettavasti opastus oli vain espanjankielinen