Merida

Merida, Extremadura

Kävin Meridassa keväällä matkallamme Extremaduraan, olimme varanneet kaupungille vain yhden päivän, mikä olikin virhe, koska aika ei riittänyt kaikkien historiallisten nähtävyyksien tutustumiseen. Paljon jäi kaupungista näkemättä. Esimerkiksi Museo Nacional de Arte Romano ja sen 30000 roomanaikaiset esineet mosaiikit, patsaat, astiat, lasit, rahat ja pronssiesineet. Samoin seuraavaan kertaan jäivät Diana temppeli, Forum, Trajan Arch, Roman Circus ja Basílica de Santa Eulalia.

Paikat, joissa käytiin on kuvissa kommentteineen.

Käynti Meridassa innoitti minut pieneen antiikin Rooman historiakertaukseen. Sain vähän aikaperpektiiviä Espanjan historiatuntemukseenikin. Ennen Meridan esittelyä sallinette pienen historiatunnin😂

Rooman valtakunta (myös antiikin Roomaksi kutsuttu) oli laaja imperiumi, joka käsitti koko Välimeren alueen. (Katso kuva)Tämän imperiumin yksi vaihe oli Rooman tasavalta, jolloin sillä oli tasavaltalainen hallintomuoto. Tasavallan aika sijoittuu vuosien 509 eaa ja 27 eaa. Ennen tasavaltaa oli Rooman kuningaskunta ja sen jälkeen keisarikunta, jonka ensimmäinen keisari oli ainakin minulle tutuin antiikin Rooman henkilö Augustus, aikaisemmalta nimeltään Octavius. Keisarikunnan aika oli 27 eaa – 395 jaa.

Kun Hispania, joksi roomalaiset nimittivät Iberian niemimaata ( nykyinen Espanja ja Portugali), joutui Rooman valtakunnan alaiseksi roomalaiset jakoivat sen kahteen provinssiin. Hispania Citerior ja Hispania Ulterior. Myöhemmin Hispania Ulterior jaettiin kahteen provinssiin: Baetica ja Lusitania. Hispanian Citeriorin nimeksi tuli taas Tarraconensis. Katso kuva, jonka kopioin netistä.

Mérida, aikaisemmalta nimeltään Emerita Augusta on juuri keisari Augustuksen perustama vuonna 25 eaa. Ja tuon Lusitanian provinssin pääkaupunki. Augustus myönsi alueen hyvin palvenneille eläkeellä oleville sotilailleen, jotka olivat taistelleet Cantabrian ja Asturian sodissa. Emerita tarkoittaa ”hyvin palvellut”

Väkiluku on nyt vähän yli 59000. Extremaduran itsehallintoalueen pääkaupunki.
Kaupunki sijaitsi via de la platan varrella. Hopeatie on Espanjan pisin pyhiinvaellusreitti Sevillasta Salamancaan ja Zamoraan. Reitin nimellä ei netin mukaan ole mitään tekemistä hopean kanssa. Hyvin todennäköisesti nimi on johdettu latinan ”platea” sanasta, joka tarkoittaa leveää tietä tai ”lapidata” tarkoittaen kivinen tie tai ehkä arabian sanasta ”Balatta” tarkoittaen tietä. Ennen roomalaisia tietä käytettiin eläimien siirtämiseen laitumille, myöhemmin siitä tuli tärkeä kauppatie ja se mahdollisti aikanaan maurien valloitukset Pohjois-Espanjaan ja pyhiinvaeltajat käyttivät sitä maurien hallinnon aikana.

Kiitos historiansa Meridassa on useita Augustuksen ja hänen seuraajansa aikaisia rakennuksia. Eniten Rooman valtakunnan aikaisia historiallisia monumentteja Espanjassa. Yksi nimi nousee usein esille. Nimittäin Augustuksen hyvä ystävä, sotilaskomentaja, poliitikko ja luotettu mies
Marcus Vipsanius Agrippa. Agrippa auttoi suuresti ystävänsä Augustuksen valtaantuloa ja hänellä oli suuri merkitys Augustuksen myöhemmällä valtakaudella.

Kaupunki on Unescon maailmanperintökohde.

Augustus kuoli 19. Elokuuta vuonna 14. Kerrotaan, että hän oli kutsunut kuolinpäivänään ystävänsä luokseen ja kysynyt heiltä ”Oliko hän näytellyt elämänsä näytelmän hyvin” myöntävän vastauksen jälkeen tämä Pax Romana (rauhan aika) -ajan keisari olisi lausunut ”Niinpä taputtakaa käsiänne”. Tästä taas on peräisin sanonta ”Acta est fabula nunc plaudite”. – Näytelmä on päättynyt, nyt taputtakaa😎😎

Antiikin Rooman imperiumin rajat. Kuva kopioitu netistä

Hispania. Kuva kopioitu netistä

Merida ammoisina aikoina

Antiikin aikainen amfiteatteri on rakennustyyppi, joka koostuu pyöreästä tai soikeasta näyttämöstä jota ympäröi portaittain nouseva katsomo, joka aina ympäröi näyttämöä kaikilta puolilta.

Puoliympyrän muotoista, alun perin Kreikassa syntynyttä tyyppiä kutsutaan teatteriksi. Siinä missä teattereissa esitettiin näytelmiä, sekä tragedioita että komedioita, amfiteattereissa keskityttiin karkeampaan viihteeseen, etenkin raakoihin eläin- ja gladiaattoritaisteluihin.

Pienoismalli, josta otin tämän kuvan Meridan kummastakin teatterista löytyy sisääntulorakennuksen aulasta

Amfiteatteri

Valmistui vuonna 8 ennen ajanlaskumme alkua. Siis hyvin samoihin aikoihin kun sen vieressä oleva Roomalainen teatteri. Amfiteaatteria, kuten muitakin aikakauden vastaavia käytettiin esityksiin, joissa gladiaattorit, esimerkiksi orjat, sotavangit, köyhät ja vapaaehtoiset taistelivat toisiaan tai/ja eläimiä, kuten leijonia tai eläimet toisia eläimiä vastaan, esimerkiksi tiikerit villikarjuja vastaan. Näin valtiaat pitivät kansan tyytyväisinä. ”Panem et circenses” ”leipää ja sirkushuveja”.

Augusta Emeritan amfiteatteriin mahtui 16,000 katsojaa. Se on ellipsin muotoinen. Pidempi akseli on 126m ja lyhyempi 102m, keskusareenan vastaavasti 64mx41m.

Meridan amfiteatterissa on maanmainiot opastustaulut, joissa paljon tietoa sen rakenteista ja siellä pidetyistä esityksistä. Siellä on kuvin ja sanoin kerrottu eri gladiaattorityypit heidän varusteensa ja taistelutekniikkansa. Oli kuvaus verkkotaistelijoista, viiltajistä, keihästäjistä, hiipijistä ja panssarinyrkeistä.

Roomalainen teatteri

Teatteri rakennettiin 16-15 eKr. Rakennuttaja oli Marcus Vipsanius Agrippa, juuri se aikaisemmin mainitsemani Augustuksen ystävä. Teatteri kunnostettiin joko 1. vuosisadan lopulla tai 2. vuosisadalla, mahdollisesti keisari Marcus Ulpius Nerva Traianuksen toimesta ja jälleen 330 – 340 Konstantinuksen vallan aikana. Kun kristinusko tuli Rooman ainoaksi valtion uskonnoksi, teatteriesitykset virallisesti julistettiin moraalittomiksi ja teatteri peitettiin maalla. Vain ylimmät rivit jätettiin. Sen esiinkaivaminen aloitettiin 1910.

Me pääsimme seuraamaan jotain teatteriryhmää, joka siellä esiintyi. Mitään emme kyllä ymmärtäneet, mutta kiva kokemus se oli kuitenkin.

Los Milagros Aqueduct

Emerita Augusta oli laaja kaupunki ja se tarvitsi kolme aquaductia, joista kaksi on säilynyt meidän päiviimme. Kuuluisampi niistä on los Milagros aqueduct. Joka luultavammin rakennettiin 1. vuosisadan aikana jälkeen ajanlaskumme alkua.
Säilynyt osa siitä koostuu 38 kaarevasta 27 metriä korkeista pylväästä, pituutta on 830 metrin. (Sen sanotaan olleen aikanaan 7 km pitkän).Se on rakennettu graniitista ja punaisista tiilistä. Tämä värikäs kokonaisuus on antanut sille nimityksen ”milagros”, johtuen siitä ihastuksesta minkä se on herättänyt. Se toi vettä Lago de Prosepinan altaasta. Valkoiset haikarat pesivät siinä vuosittain ja niitä myös ihailimme.

Puente Romano, 792 metriä pitkä ylittää Guardiana-joen. Se on pisin Rooman valtakunnan aikainen silta Espanjassa. Se on myös yksi siltä aikakaudelta parhaiten säilynyt silta.