Polop de la Marina, tai lyhyemmin Polop.
Tämä viehättävä pieni kaupunki sijaitsee vain 12 km päässä Benidormin turistirannoista ja 100 km etäisyydellä Torreviejasta. Polopin vanha kaupunki on kiva matkakohde.
Kukkulan korkeimmalla kohdalla on tietysti linna, ollaanhan Espanjassa, vanhojen keskiaikaisten linnojen maassa. Ylhäällä on monen muun alueen kylän tapaan hautausmaa. Sinne vie kiemurteleva polku, jonka reunalla on mojónes pylväät kertomassa ristin tiestä. Mojón kääntyy englanniksi milestone-sanaksi, eli kuvaa hyvin näitä pysähdyspaikkoja tai ”virstanpylväitä”, joiden kohdalla ristin tietä kulkiessa rukoillaan ja mietiskellään niissä kuvin esitettyjä Jeesuksen kärsimyksiä. Näistä patsaista ja niiden kuvien merkityksestä kirjoitin yhden postauksen tänne blogiini. Agres Mojones – Reputon Reissaaja
Polopin uudemmassa osasta löytyy Plaza de los Chorros -aukio ja siellä on todella mielenkiintoinen ja kaunis suihkulähdealue, Fuente de los Chorros/La Font dels Xorros. Chorros on käännettynä suihku.
Polopin suihkulähteen vesi tulee Sirer- ja Terrer-lähteistä, jotka sijaitsevat Gulabdarin rotkossa. Sieltä vesi johdetaan kaupunkiin ja myös näihin suihkulähdealueen 221 ”ulostuloaukkoon/nokkaan”. Nuo lähteet ovat luonnonlähteitä, vesi nousee noihin lähteisiin maan alta.
Tämä puoliympyrän muotoinen kauniisti suunniteltu alue on varmaan yksi Polopin tärkeimmistä nähtävyyksistä. Alueen seinillä on Alicanten alueen kaupunkien vaakunoita. Ihmiset edelleen hakevat näistä lähteistä juomavettä. Vettä on kuvannut kaupungin oma kirjailia Gabriel Miró jo vuonna 1924 kirjoittamassa kirjassaan ”Años y Leguas” (Vuodet ja liigat). Kirjan yksi lause on siteerattu alueen kauniiseen kaakelointiin.
Mirólle kuten meille kaikille vesi oli tärkeä elementti, elämän ehto. Tuolla alueella vesi on myös musiikkia kun istuu lähteen reunalla ja kuuntelee lukuisten suihkujen solinaa.
Vesi virtaa nyt 221 putkesta, ensin niitä oli vain 11. Oltiin vuodessa 1885. Vuonna 1947 alkuperäiset 11 suutinta korvattiin 11 leijonanpäähahmolla, vuonna 1965 suutinten määrä nostettiin 100:aan ja kesäkuussa 1976 tehtiin viimeisin laajennus, nykyiset 221 suutinta. Leijonanpäitä en enää ole nähnyt. Varmaan kaikki muutettiin samanlaisiksi. Aika määrä noita ulostuloaukkoja on, jonkun tiedon/väitteen mukaan eniten tässä lähteessä koko Espanjassa.
Toisenkin väitteen suihkulähteestä olen kuullut. Sanotaan nimittäin, että sen juominen edesauttaa naispuoleisia juojia tulemaan raskaaksi. Mene ja tiedä, sitä vaaraa minulla ei varmaan olisi iän puolesta niin että ehkä kokeilen kun seuraavan kerran Polopissa käyn, että miltä vesi maistuu.
Vesi on ja oli tälle kuivalle alueelle ja sen taloudelle tärkeä. Jo 1600-luvulla eräs Beatriz Fajardo -niminen Polopin feodaalitilan herra päätti rakentaa alueelle kastelukanavan . Siitä alkoi alueen kehitys. Nythän kun tuolla suunnalla liikkuu huomaa, että mäet ja maat on pengerretty jo maureilta aikanaan opittujen tapojen mukaan. Rinteet on keväällä upean näköisiä kun manteli- ja muut hedelmäpuut on kukassa. Vähän rumempiakin ”virityksiä” juuri Polopin suunnalla on paljon. Nimittäin laajoja, isoja muovilla peitettyjä alueita. Valkoisen peitteen alla kasvaa nisperopuita. Alue on merkittävä nisperoviljelyalue ja tämä ihmehedelmä on hyvin arka sateelle ja tuulelle ja siksi niitä suojataan näillä peitteillä.
Kylästä löytyy myös tietysti kirkko, kauniita aukioita kuten esimerkiksi Plaza de la Purisima. Vanhan kaupungin kujat on jyrkkiä, kapeita ja kukkasin koristeltuja.
Kirkko Iglesia Parroquial de San Pedro Apóstol on vuodelta 1723. Se oli käyntini aikana kiinni, joka oli iso harmi. Kirkko on kuulema kauniisti restauroitu ja sen vieressä olevasta La Divina Aurora -pyhäköstä olisin myös ollut kiinnostanut, mutta kiinni sekin oli.
Polopissa suihkulähteen vieressä on myös kaupungin kuuluisan miehen Gabriel Miró Ferrerin (eli vuosina 1879 – 1930) kotimuseo. Hän oli kirjailija ja eli muutaman vuoden Polopissa ja ihastui siihen kovasti.
Itse Miró ei Polopissa asuessaan juuri tuossa museotalossa asunut, mutta kotimuseo se kuitenkin on. Sinne pääsin ainakin vuosia sitten ilmaiseksi.
Yksi Mirón romaaneista on Las Cerezas del Cementerios (Hautausmaiden kirsikat) (1910) ja toinen elämänkerralliseksi sanottu Años y leguas hänen viimeiseksi jäänyt teos.
Näihin kirjoihin liittyy myös Polopin vanha hautausmaa korkeimmalla kohdalla kaupunkia.
Literary cemetery
Hautausmaa on omistettu nyt kirjailijalle ja siitä on tehty kulttuuri ja turistikohde.
Hautausmaa on linnan raunioiden vieressä. Linna on peräisin muslimiajoilta. Hautausmaa taas on 1700-luvun alkupuolelta ja toimi vuoteen 1945 asti. Kun väestö kasvoi se jäi liian pieneksi ja se suljettiin.
Vuonna 2014 kaupunginvaltuusto aloitti alueen entisöinnin ja siitä tehtiin Gabriel Mirón muistoa vaaliva kohde. Hautausmaa nimittäin oli Mirólle tärkeä paikka ja hänet nähtiin siellä usein kävelevän.
Korkealla vuorella oleva linna ja sen hautausmaa on todella hieno paikka, sieltä avautuvat näkymät suurelle osalle Marina Baixaa. Hautausmaalla on kuvia kirjailijasta paikan päällä, patsas hänestä, ja opastauluja ja joitakin säilytettyjä hautoja antamassa lisätietoa. Muuten haudat on tyhjiä. Kaiken kaikkeaan vaikuttava paikka.
Linna:
”On olemassa joitakin elämäkerrallisia muistiinpanoja, joissa mainitaan 800- ja 900-luvuilla olevia tietoja Polopin linnasta, mutta nämä ovat melko epävarmoja. Córdoban kalifaatin hajonmisen jälkeen Taifan (itsenäisesti hallittu muslimiruhtinaskunta) dynastian ajalta löytyy yksi Polopin ensimmäisistä kirjallisista kertomuksista: kuuluisasta Cidin kronikasta, RODERICIN HISTORIA. Se on kirjoitettu 1100-luvulla, mutta viittaa vuosisataa aiempien tapahtumien tapahtumiin, ja se kertoo El Cidin sankariteoista. Luotettavin tieto (ja arkeologia vahvistaa tämän) sijoittaa sen 1100-luvun linnaksi Almohad-dynastian ajalta.” (Suora lainaus linnan raunion opastaulusta). Nyt kun paikalla syksyllä 2025 kävin linnan luona oli entisöijät työn touhussa.
Hautausmaalle vievän kiemurtelevan kävelytien varrella oli opastauluja, joissa kerrottiin esimerkiksi alueen historiasta ja sitä hallinneiden sukujen tietoja.
Ylhäällä on myös kahvila. Kuvissa näkyy myös ne mojón-patsaat.
Kaupungin kaduilta ja joiltakin aukioilta näkyy myös mahtava vuorenvonkale. Sen nimi on Ponoig ja sitä paikalliset kutsuvat El Leon Dormido -nimellä. Jostain kulmasta katsottuna vuoren siluetti näyttää nukkuvalta leijonalta. Ponoig kuuluu Sierra Aitanan vuoristoon, joka taas on osaltaan osa suurempaa kokonaisuutta, nimittäin Prebetic vuorijonoa. Tähän Sierras Prebéticas kokonaisuuteen kuuluu mm. täällä Costa Blancalla vierailijoille tutut vuoret kuten esimerkiksi minun terassiltani näkyvä Sierra de Callosa tai Sierra de Segura tai Sierra de Orihuela, Aitana, Mariola jne.
Aitanan huippu on maakunnan korkein huippu, 1 558 metriä merenpinnan yläpuolella. Sitä kutsutaan myös Alicanten katoksi. Tuon nukkuvan leijonen korkein kohta on 1181 metriä merenpinnan yläpuolella. Aitanan korkeimpaan kohtaan ei tavalliset ihmiset pääse tutustumaan sillä siellä sijaitsee netin mukaan ” 5. ilmavalvontalaivueen tukikohta ja Alicantea ja sen lähialueita palveleva televiestintäkeskus”. Mutta muuten näillä vuorilla on paljon vaellusreittejä ja tuo Polopin lähivuori on suosittu vuorikiipeilykohde.
Tie Benidormista Polopiin kulkee la Nucia nimisen kylän läpi. Siellä taas saksalainen biologi Arno Kahne on luonut täysin uuden ja ainutlaatuisen kirsikkatomaattilajikkeen. Hän on antanut lajikkeelle nimen kotikaupunkinsa mukaan. La Nuncia tomaatti voi tehdä jopa 200 tomaattia yhteen ainoaan kasviin.
Ja kuten monessa kirjoituksessani lopuksi maininta paikan markkinoista. Polopin kuuluisat sunnuntaimarkkinat, Polop Flea Market. Uutta ja vanhaa, keräilyesineitä, vaatteita, kenkiä hedelmiä ja vihanneksia. Voit myös ostaa omille tavaroille myyntipaikan.
