Salinas de Torrevieja, Torreviejan suola-altaat.
Kävin tutustumassa Torreviejan suolantuotantolaitoksiin kaupungin järjestämällä turistikierroksella ja kiinnostuin asiasta tämän verran. Tiedot internetistä eri sivuilta ja kierroksen opastuksesta.
Oro Blanco, valkoinen kulta, näin kutsuttiin suolaa ammoisina aikoina sen suuren arvon takia. Suolaa käytettiin maksuvälineenä ja se oli ensimmäisiä kaupankäynnin välineitä maailmassa. Roomalaislegioonissa osa palkasta maksettiin suolana, jota kutsuttiin nimellä ”Salarium argentum” eli suolaraha. Tästä juontaa myös englanninkielinen termi ”salary” joka tarkoittaa palkkaa.
Suolan takia on sodittu ja sen valmistaminen oli yleensä monopoli. Sillä, joka kulloinkin tämän monopolin omisti, oli merkittävä rooli alueensa muihin ihmisiin verrattuna ja yleensä tämä kullanarvoinen monopoli oli kuninkailla. Suolan arvon takia se myös pantiin verolle. Jostain luin, että Kiinassa suola pantiin verolle ensimmäisenä, noin 2200 e.a.a. 😱 ja näin suolan uskotaan olevan yksi ihmiskunnan ensimmäisistä verotettavista kohteista. Kreikkalaiset vaihtoivat suolaa orjiin. Olet ehkä kuullut sanonnan, että joku on tai ei ole suolansa arvoinen tai he has plenty of salt in his head, jolla kuvataan viisasta miestä tai joku rakastaa sinua niin kuin suola rakastaa ruokaa. Ja edelleen monet vievät uuteen kotiin suolaa ja leipää tuomaan taloon onnea ja vaurautta.(Internetistä löytyvästä suolan historia kirjoituksesta saatua tietoa)
Torreviejan suolantuotanto on myös hyvin vanhaa. Laguna de la Matan vedenalaisissa argeologisessa tutkimuksessa on löydetty Rooman valtakunnan aikaisen tehtaan jäännöksiä jo ensimmäiseltä vuosisadalta ennen ajanlaskumme alkua. Vanhin löydetty asiakirja koskien suolantuotantoa alueella on vuodelta 1273.
Seuraava löydetty kirjoitettu dokumentti, jossa laguunat/suola-altaat on mainittu on vuodelta 1321.
Nykyään la Matan ja Torreviejan laguunoiden suolantuotannosta vastaa ”Nueva Compañia Arrendataria de las Salinas de Torrevieja S.A.” Suolaa tuotetaan parhaimpina vuosina noin 700,000 tonnia vuodessa. Tuotantoon vaikuttaa paljon sääolosuhteet. Suolaa tuotetaan teiden suolaukseen (noin 65% tuotannosta) veden kalkinpoistoon, kemianteollisuuteen, nahan parkitsemiseen, rehuteollisuuteen ja esimerkiksi ruokateollisuuden tarpeisiin. Suola muuten on ainut elintarvike, jolla ei ole viimeistä käyttöpäivää, eli se ei vanhene koskaan. Suolalla on yli 14000 eri käyttötarkoitusta.
Tällä tuotantokaudella 2018 Torreviejan yritys odottaa 600000 tonnin tuotantoa, 450000 tonnia tästä tullaan lastaamaan laivoihin Torreviejan satamassa lähinnä Euroopan markkinoille.
Tuotantoprosessi alkaa sillä, että merivettä johdetaan La Matan laguuniin (vihreä laguuni), jossa se auringon ja tuulen aiheuttaman haihtumisen ansiosta lämpenee ja
tiivistyy. La Matan laguunista vesi johdetaan edelleen Torreviejan laguuniin (punainen laguuni). Siellä se sekoitetaan toiseen suolaveteen, joka on johdettu 50 km pitkää putkea myöten Pinoson maanalaisista suolaesiintymisistä.Nämä kaksi laguunaa ovat kuulema Euroopan suurimmat suolantuotantolaguunat.
Torreviejan keskustassa on Meri- ja Suolamuseo. Siitäkin on kirjoitus tässä blogissa
Ja kesän ja vielä lokakuun 2018 aikana kaupunki järjestää myös tunnin kestävän turistjunakierroksen tuotantolaitoksen alueelle, jonne muuten meillä tavallisilla suolan kuluttajilla ei ole pääsyä. Kierros kestää tunnin ja lähtoja on tunnin välein.
Näkyvin ja kiehtovin osa meille on Torreviejan suolajärven punainen väri ja valtavat suolakasat, joihin suolaa kasataan prosessin aikana. Nämä suolavuoret, garberas, voivat olla 20 m korkeita. Niiden muoto on tarkoituksenmukaisesti alhaalta ylöspäin kapeneva, jotta sadevesi virtaa reunoja myöten pois kasasta. Tutustumiskäynnillämme pääsimme kävelemään yhtä suolakasaa myöten ylemmäs katsomaan maisemia ja hämmästyksekseni huomasin, että vuorihan se oli, vain pinta oli irtonaista suolaa.
Torreviejan punaisen laguunin väri taas johtuu Dunaliella salina -nimisen levän ja muiden halofiilisten mikrobien väriaineista. Tämä Dunaliella salina levä elää näissä hyvin suolaisissa vesissä ja kehittää karetinoideja ultraviolettisäteilyä vastaan. Nämä karetinoidit värjäävät levän vaaleanpunaiseksi tai oranssiksi. Samaa Dunaliella salina levää käytetään kosmetiikkateollisuudessa ja ravintolisätuotteissa juuri näiden karetinoidien antioksidanttisten ominaisuuksien vuoksi. Sitä voi halutessaan ostaa jauheena 458€ kilohintaan esimerkiksi Ruohonjuuresta.😱
