Valencia Fallas

Olimme vuonna 2018 Valenciassa muutama päivä Fallas viikolla. Tässä muutama kuva mitä siellä näimme:

Koska Valencia on miljoonakaupunki se on hyvä muistaa majapaikkaa valitessa. Itse onnistuimme saamaan edullisen todella siistin Host & Home nimisen hotellin Mercado alueelta. Alue kannattaa painaa mieleen. Kivoja ravintoloita ja kuppiloita pilvin pimein. Ja ihan lähellä kaikkea. Host & Homes majapaikka oli noin 350 m päässäkaupungintalolta. Ei aamiaista mutta mainio valinta, jos viettää Valenciassa muutaman yön. Ovikoodilla sisään, sillä omistaja vain satunnaisesti paikalla.



Mercado Central on iso kauppahalli. Normaalien kauppahallituotteiden lisäksi monet myyntikojut myyvät myös pikkupurtavaa mukaan otettavaksi. Pieniä paperisia ”tötteröitä” makkaranpaloilla tai juustokuutioilla tai muovilaseja hedelmä- tai marjalohkoilla ja tietysti täytettyjä kinkkusämpylöitä. Makkaratötterön voimalla jaksaa taas seuraavaan kohteeseen.

Ihastuin kovasti tähän ihan majapaikkamme naapurissa olevaan Mercado-alueeseen.

Hallia vastapäätä on Lonja de la seda: silkin tukkukauppaan aikanaan suunniteltu rakennuskokonaisuus. Kattokaaret ja varsinkin yläkerran huoneen katto jätti sanattomaksi. Kaunis sisäpiha appelsiinipuineen innoitti räpsimään myös kuvia.



El Miquelete katedraalin torni Plaza de la Reinalla. Samalla aukiolla kokoontuu Valencian vesioikeus joka torstai. Olihan näkemisen arvoinen esitys. Vaikka ei mikään esitys ollutkaan vaan ihan oikea oikeudenkäynti.



San Nicolasin kirkko. Vaikka valitsimmekin Fallas juhlat matkan ajankohdaksi, päätarkoitus matkalla oli tutustua San Nicolaksen kirkkoon. Kauniisti restauroitu aika pieni kirkko. Audioinfo englantia taitavalle on kiva lisä. Siinä kerrotaan maalauksien ”tarinoista”  tyyliin ”löydätkö kaikki arkkienkelit jne” Vaikka kirkko on pieni kooltaan niin muuta ”pientä” siitä saa hakemalla etsiä. Kirkon valta, mahti ja varallisuus  tuli eittämättä mieleen kun kirkkoa ihaili. Restaurointiin on käytetty yksityistä rahaa, mutta  tämä kirkko ja kaikki muutkin Valencian monumentaaliset keskiaikaiset rakennukset on ”isolla rahalla tehty”.  Mistähän se kaikki raha tuli?  Käynnin jälkeen tuli jotenkin ähky kaikesta siitä komeudesta. Kirkon sIsäänkäynti on vähän piilossa Carrer dels Cavallers kadulla. Toisessa päässä katu päättyy Plaza de Vergenille, jossa se kuuluisa Valencian vesioikeus istuu.  Toinen pää katua jatkuu carrer de Quart nimisenä ja sen päässä voi sitten ihastella Torres de Quart porttia.



Tarkoituksena oli myös käydä Iglesia del Patriarca kirkossa sen frescomaalauksia katsomassa, mutta se oli kiinni ja jouduimme ihailemaan kivimöhkälettä vain ulkopuolelta. Mutta jäipähän aikaa vaellella Valencian kaduilla, ihailla sen todella kauniita asuinrakennuksia. Toinen toistaan hienompia, hyvin ylläpidettyjä. Ylipäätään koko Valencia on kaunis kaupunki ja todella siisti. Katukivetykset kunnossa, ei yllättäviä monttuja joihin satuttaisi nilkkansa. Vaikka ihmisiä oli Fallasjuhlien takia kahden miljoonan kaupungissa varmaan toinen mokoma ylimääräisiä, niin roskia ei kaduilla näkynyt. Koiria oli paljon vaan yhtään jätöstä en havainnut. Mascletan, jälkeen kaupungintalon ympäristö siivottiin välittömästi jne.


Museo Fallas. Käykääpä tutustumassa menneiden vuosien poltolta ”armahdettuihin” patsaisiin. Hienoja on osattu tehdä vuosikymmenet. Museo on tieteiden kaupungin kulmilla, eli vähän syrjässä vanhasta kaupungista. Me otimme taksin, joka maksoi 8 euroa.



Ja sitten ne Fallas-juhlat. Voi hirveä mikä määrä ihmisiä ja melua. Klo 14 kaupungintalon Mascleta rytinää kuuntelimme korttelin päästä ulkoilmakahvilassa kolmena päivänä. Eikä näin rauhaa rakastavalle yhtään liian kaukana. Tuli mieleen vanhemmat ja isovanhemmat, jotka rintamalla joutuivat vastaavaan oikeaan rytinään.

Fallas patsaita oli joka kulmassa ja niitä ja niiden pystytystä pääsi paremmin katsomaan kun aikaisemmalla vierailullamme, joka oli pari vuotta sitten 19.3. Kokkojen polttoyönä. Taidokkaasti tehdyt patsaat tuskin jättävät ketään katsojaansa kylmäksi. Patsaita on tänä vuonna noin 350. Isoja ja pieniä. Suurimmat 15-18 metriä korkeita. Ja kaikki paitsi yksi poltetaan. Jostain luin, että yhden patsaan hinnaksi voi nousta 300.000 euroa ja kalleimmat jopa 600.000 euroa.  Voidaan siis sanoa, että 19.3. Isänpäivän yönä Valenciassa ”pannaan raha palamaan”.

Lopuksi pari vinkkiä ruokapaikoista. Mercado alueen kapeat kujat ravintoloineen tulikin jo mainittua. San Nicolas kirkon kadulla on pieni aukio Plaza de Tossal, jossa Petitpistro- niminen paikka. Mahdottoman ystävälliset tarjoilijat ja luultavasti hyvä ruoka, kun paljon paikallisia oli siellä syömässä. Kokki on kuulema voittanut muutama vuosi sitten vuoden paellakokkikilpailun. Samalla aukiolla on Kebab baari, jonka chilisoosi vetää vertoja Torreviejan Varto Kebabin soosille.

Postitalon lähellä kaupungintalon aukion kulmalla on pieni kuja, jossa muutama ravintola. Netin arvostelujen mukaan valitsimme Civera-nimisen paella ravintolan emmekä pettyneet. Kiva miljöö ja ehdottomasti paras ravintolapaella mitä olen syönyt Espanjassa. Mutta nämähän ovat niitä makuasioita – ”yksi tykkää äidistä toinen tyttärestä”.

Tämä oli minulle kolmas kerta Valenciassa. Ensimmäisen kerran olimme siellä kun ajettiin omalla autolla Suomesta Torreviejaan. Silloin yövyimme kaupungin ulkopuolella Ibis hotellissa ja kävimme vain pikapuoliin metrolla keskustassa . Tämä hotelli oli hyvä vaihtoehto autolla matkustaville kun metroasema on ihan hotellin vieressä. Toinen kerta oli David’s Coach Tripin päivän bussimatka Fallas-juhlien kokkopolttopaivänä ja nyt menimme junalla Alicantesta. Junalippu yhteen suuntaan matkatoimistosta ostettuna maksoi 10 euroa + 3 euron matkatoimistokomissio. Ja muuten museot ja kirkot joko ilmaisia tai muutaman euron hintaisia. Kallein oli San Nicolasin kirkko, jonne sisäänpääsy maksoi 5 euroa. Tässäkin olisi Suomella oppimista. Vertailuna esimerkiksi Helsingin eläinmuseo: Aikuiset 14 e ja 7 vuotias lapsi 7 euroa.