Kun suunnittelen omia matkoja lukemalla tietoja kohteista minun on usein vaikeaa sijoittaa eri tiedot oikeille ajankohdille hatarassa historiantuntemuksessani. Siksi päätin kaivaa internetin syövereistä Espanjan historian eri aikakausien päätapahtumat ja sijoittaa ne aikajanalle. Tulikin iso urakka, jonka nyt päätin tässä jakaa. Jos joku jaksaa lukea ja huomaa/tietää korjata jonkin virheen, niin mielelläni korjaan. Jokainen sana on kopioitu netin eri julkaisuista, ja niitä oli monia. Suurin osa tiedoista on otettu wikipedioista. Alkuperäinen tarkoitus oli ottaa selvää maurien ajasta Sevillassa kun sinne suunnittelen nyt matkaa, mutta jotenkin homma imaisi mennessään.
ESPANJAN HISTORIAN ERI AIKAKAUDET
Historiassa aika voidaan jakaa ajanjaksoihin, esihistorialliseen ja historialliseen aikaan.
Esihistorialliseksi ajaksi kutsutaan aikaa, jolloin ihminen ei osannut vielä kirjoittaa eikä ajalta ole siten kirjoitettua historiaa.
Espanjan aluetta on eri aikakausilla hallinneet eri sivilisaatiot ja kansat.
ESIHISTORIALLINEN AIKA:
Iberian niemimaan ensimmäiset asukkaat olivat esihistoriallisena aikana Heidelbergin ihmiset. Heidän jälkeensä tulivat Neandertalin ihmiset, jotka elivät alueella noin 200 000 vuoden ajan, kunnes hävisivät nykyihmisten tieltä. Nykyihmisen kulttuuri alkoi levitä noin 40 000 vuotta sitten. Viimeiset neanderthalit sinnittelivät ilmeisesti juuri Iberian niemimaan luolissa. Esihistorialliseen aikaan kuuluu myös jaottelu eri kausiin ja kulttuureihin. Esimerkiksi neoliittinen, paleoliittinen kausi tai magdalenian kulttuuri jne. Jaottelu perustuu siis siihen miten ihmiset elivät, miten metsästivät tai millaisia esineitä osasivat tehdä. Esimerkiksi ensimmäisiä merkkejä viljelytaidoista Andalusiassa on löydetty 5000-luvulta ennen ajanlaskumme alkua neoliittiselta kaudelta. Kuparikausi Iberian niemimaalla alkoi noin 3000 eaa. Pronssikauden sijoittaisin noin 1800 eaa. Rautakauden kait jonnein 700- luvulle ennen ajanlaskumme alkua. Varma en voi olla kun tietojen lähteet netissä oli aika sekavia ja vaihtelevia.
HISTORIALLINEN AIKA:
Antiikin aika:
Iberit ja keltit
Iberit olivat Iberian niemimaan vanhimpia asukkaita. On eri käsityksiä siitä, mistä he tulivat; yleisin käsitys on, että he olivat sukua berbereille ja tulivat Afrikasta. Toisen teorian mukaan he olivat Iberian niemimaan alkuperäisiä asukkaita, kolmannen mukaan he tulivat taas Välimeren itäosista.He aloittivat Iberian niemimaan valloituksensa Espanjan länsiosista ja levisivät koko niemimaan eteläiseen osaan. He osasivat jo Espanjaan tullessaan työstää metalleja kuten pronssia. He kävivät kauppaa foinikialaisten, kreikkalaisten ja Karthagon kanssa. Iberit oppivat foinikialaisilta kirjoitustaidon ja alkoivat merkitä omaa kieltään muistiin.
Iberien valtakausi päättyi kun keltit saapuivat alueelle. (Keltiberit olivat Hispaniassa asunut ja kelteistä sekä ibereistä koostunut kansa. Varsinainen Keltiberia sijaitsi melko pienellä alueella Keski-Espanjassa. Kelttien saapumisajankohdasta on esitetty monia teorioita. Erään teorian mukaan he olisivat tulleet Iberiaan 400 eaa. Toisen teorian mukaan keltit olisivat siirtyneet alueelle pronssikauden lopulla. On myös mahdollista ettei mitään muuttoaaltoa tapahtunut, vaan paikalliset iberialaiset omaksuivat kelttiläisiä vaikutteita Pyreneiden yli.
Kartago/puunilaiset ja foininkialaiset:
500-luvulla eaa. Kartago oli läntisen Välimeren alueen suurvalta, jolla oli laaja imperiumi siirtokuntineen myös Iberiassa. (Kartagon perustivat Tyroksen kaupungista tulleet foininkialaiset eli puunilaiset, 814 eaa.) Kartago oli nykyisen Tunisian alueella.
Kartago joutui kuitenkin sotaan Rooman kanssa suuren sotapäällikkönsä Hannibalin johdolla. Roomalaiset löivät Kartagon puunilaissodissa, jotka alkoivat 264 eaa. Kartago tuhottiin ja poltettiin lopulta 146 eaa. kolmannen puunilaissodan päätteeksi.
Roomalaiset:
Rooman tasavalta hyökkäsi Hispaniaan vuonna 218 eaa. ja vuonna 19 eaa. keisari Augustus saattoi valloituksen päätökseen, tämän jälkeen roomalaiset hallitsivat koko niemimaata. Rooman valtakunta valloitti keltiberien maat sarjassa sotia vuosina 197-179 ja 154-133 eaa. Keltiberit olivat sitkeimpiä roomalaisten vastustajia Iberian niemimaalla. Roomalaisvalloituksen jälkeen Iberia roomalaistui lähes täysin.
Roomalaisten valtakaudella espanjalainen yhteiskunta kehittyi sivistyksellisesti ja kulttuurillisesti valtavasti.
Roomalaisten käyttämästä latinasta periytyy periytyy espanjan kieli.
Keskiaika
Visikootit eli länsigootit:
Visikootit oli germaanikansa, joka vuonna 375 lähti asuinsijoiltaan Tonavan yli Balkanille ja sieltä Kreikan kautta Italiaan. He ryöstivät Rooman vuonna 410 ja liittivät siihen myös suuren osan Espanjaa. He perustivat oman kuningaskuntansa Espanjaan, jonka pääkaupunki sijaitsi Toledossa.
Goottien aikakaudella kristinusko valtasi alaa nykyisen Espanjan alueella ja gootit hallitsivat aluetta varsin pitkään – vuodesta 415 vuoteen 711 asti.
Samaan aikaan myös eri pohjoisafrikkalaiset heimot tunkeutuivat alueelle Rooman valtakunnan rappeuduttua.
Maurit/arabit/islamin usko:
Maurien aikakausi ajoittuu vuosiin 711 – 1492. Koko maa pohjoista Espanjaa lukuunottamatta jaettiin kalifaattien alaisiin emiirikuntiin. Vahvinta maurien valta oli Etelä-Espanjassa.
al-Andalus:
Al-Andalus oli arabiankielinen nimi muslimien hallitsemalle alueelle. Al-Andalusin rajat muuttuivat jatkuvasti kristittyjen kuningaskuntien alituisten hyökkäysten takia.
Suurimman osan historiastaan al-Andalus oli konfliktissa pohjoisien, kristittyjen kuningaskuntien kanssa, jotka aluksi pakotettiin alamaisuuteen, mutta jotka lopulta nujersivat eteläiset musliminaapurinsa. Al-Andalusin pääkaupunki oli oli Córdoba, josta tuli vaurain ja sivistynein keskus sen ajan Euroopassa.
Maurien perintöä on nähtävissä arkitehtuurissa, tieteessä, tekniikassa ja taiteessa esimerkiksi Flamenco musiikki ja käsityötaito. Silkin valmistus levisi maurien mukana. Samoin paperin tekemisen taito tuotiin Gordobaan, joka lisäsi kirjojen tekemistä huomattavasti. Näin oppineisuus ja yliopistot levisivät. Tuulimyllyt ja ruudin käyttö myös ja tehokas maurilainen kastelujärjestelmä. Maurien ohjeiden mukaisesti kasvatettiin myös riisiä, sokeriruokoa, granaattiomenoita, puuvillaa, banaaneja, appelsiineja, sitruunoita, taateleita ja viikunoita. Pohjoisafrikkalaisia hevosia risteytettiin iberialaisten ratsujen kanssa, ja näin saatiin maailman vanhimmaksi muistiinmerkityksi hevosroduksi kutsuttu andalusianhevonen.
Arkkitehtuurissa aikakaudelta on useita hienoja rakennuksia: Generalifen ja Alhambran palatsit Granadassa Nasrid-sulttaanien palatsit, La Mezquita moskeija Córdobassa, la Giralda ja Torre del Oro Sevillassa ja Cristo de la Luz moskeija Toledossa Cordoban kalifaatin ajalta, vain muutamia mainitakseni.
Myös espanjan kieli sai vaikutteita arabeilta. Espanjalaisissa paikannimissä ja sanoissa usein esiintyvä alkuliite al on arabien kielen määreinen artikkeli
Tutkijat laskevat, että 8 prosenttia nykyespanjan sanoista on peräisin arabian kielestä. Pieni kiva yksityiskohta on esimerkiksi espanjan sana ”ojalá” , toivottavasti, joka tulee sanasta ”ma sha allah”/allah suokoon.
Suurimman osan historiastaan al-Andalus oli konfliktissa pohjoisien, kristittyjen kuningaskuntien kanssa, jotka aluksi pakotettiin alamaisuuteen, mutta jotka lopulta nujersivat eteläiset musliminaapurinsa. Tammikuun 2. 1492, Muhammad XII luovutti Granadan emiraatin kuningar Isabella I:lle ja tämän miehelle Aragonian Ferdinand II:lle. Näin loppui maurien valta Espanjassa.
Reconquista/maurien alueiden takaisinvaltaus:
Reconquistaksi (espanjaa, suom. takaisinvaltaus) kutsutaan aikakautta, jona kristityt ajoivat muslimit pois Pyreneiden niemimaalta. Reconquistan ajaksi lasketaan 711 – 1492.
Pohjoiseen Espanjaan, jota maurit eivät pystyneet valloittamaan syntyi itsenäisiä kristinuskoisia kuningaskuntia, joista käsin vuosien myötä monin sodin alkoi maurien alueiden takaisinvaltaus. Reconquistan perintönä Espanja on yhä tänäänkin jaettu alueisiin, jotka myötäilevät tämän ajan kuningaskuntia. Näiden alueiden hallitsijat olivat Asturia-Leonin hallitsijat, Aragonian hallitsijat ja Barcelonan kreivi, Kastilian ja Leonin hallitsijat ja Navarran hallitsijat. Reconquista merkitsi myös kielellistä ja kulttuurillista muutosta. Länsigoottien valtakunnassa puhuttu rahvaanlatina hajosi murteisiinsa, ja eri kuningaskunnissa kehittyi oma erillinen kielensä: Kastiliassa espanjan kieli, Portugalissa portugalin kieli ja Aragoniassa katalaani. Navarrassa puolestaan baskin kieli (euskera) säilyi vahvana romaanisten kielten puristuksessa.
Uusi aika:
Espanjan maailmanvalloituksen alku/kongistadorit
1400-luvulla nämä maata hallinneet pienet katoliset kuningaskunnat yhdistyivät vaiheittain ja yhdistyneestä Espanjasta tuli mahtava siirtomaavalta. Tuo vuosi 1492, jolloin Granada antautui on yksi merkittävimmistä Espanjan historiassa. Samana vuonna kruunun (kuningatar Isabella I ja Ferninand II) suojeluksessa purjehtinut Kristoffer Kolumbus (Cristóbal Colón) saapui Amerikan mantereelle. Tästä alkoi Espanjan herruus maailman merillä ja siirtomaaisännyys, joka kesti aina 1800-luvulle.
Espanjan kuningaskunnat
Espanjan kuningaskunta (1516–1873)
Habsburg-suku 1516–1700
Bourbon-suku 1700–1808
Joseph Bonaparte 1808–1813
Bourbon-suku 1813-1868
Savoy-suku 1870–1873
Espanjan ensimmäinen tasavalta (1873–1874
Kaoottisen 23 kuukautta kestäneen Espanjan ensimmäisen tasavallan jälkeen toteutettiin Bourbon-suvun restauraatio, jonka myötä Alfonso XII:sta tuli Espanjan perustuslaillinen kuningas.
Bourbon-suku 1874-1932. – Alfonso XII ja Alfonso XIII
Espanjan toinen tasavalta 1931:
Espanjan toinen tasavalta perustettiin 14. huhtikuuta 1931 kuningas Alfonso XIII:n lähdettyä maanpakoon kenraali Miguel Primo de Riveran diktatuurin (1923–1930) päättymisestä alkaneiden vuoden kestäneiden levottomuuksien jälkeen.
Espanjan sisällissota
Espanjan sisällissota alkoi 18. heinäkuuta 1936
Espanjan sisällissota syttyi 17. heinäkuuta 1936 kernaali Francisco Francon johtamien kansallisten joukkojen noustua kapinaan vasemmistohallitusta vastaan oikeiston tukemana. viimeisten tasavaltalaisten antauduttua Franco antoi voitonjulistuksensa 1. huhtikuuta 1939.
Espanjan valtio/Espanjalainen valtio/Estado Español
26. heinäkuuta 1947 säädetty peruslaki Ley de Sucesión en la Jefatura del Estado palautti Espanjan kuningaskunnaksi. Valtaa ei kuitenkaan luovutettu kruununprinssi Juan de Borbónille, vaan laki määritteli, että ”valtionpäämiehen asema kuuluu Espanjan ja Ristiretken caudillolle, armeijoiden generalissimolle Don Francisco Franco Bahamondelle” («La jefatura del Estado le corresponde al Caudillo de España y de la Cruzada, Generalísimo de los Ejércitos Don Francisco Franco Bahamonde»). Franco jatkoi absoluuttisen monarkin valtuuksin valtionpäämiehenä ja valtionhoitajana kuolemaansa asti.
Bourbon-suku 1975-
Juan Carlos I (Alfonso XIII:n pojanpoika)
Felipe VI
””””””””””””””””””
Lopuksi vielä linkki sivulle, jossa lueteltu eri aikakausien taiteen tyylilajit ja nimiä klikkaamalla saa lisätiedon kustakin:(https://fi.wikipedia.org/wiki/Taidesuuntaus)..
Ja myös näistä linkeistä wikipedian lisäksi kaikoin tietoja:
Silkkitiedon lähde: https://en.unesco.org/silkroad/countries-alongside-silk-road-routes/spain)
(https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/03/18/andalusia-oli-islamin-ensimmainen-etappi-euroopassa)
