Kylpivätkö sotanorsut suolajärvessä?
Kävin hiljattain päiväretkellä Cartagenassa ja vierailin ensimmäistä kertaa kaupungin hienossa roomalaisessa teatterissa sekä sen yhteyteen tehdyssä museossa. Siitä sain mieleeni kaivella muistini sopukoista tietoja Espanjan historiasta: mitä täällä tapahtui ennen kuin roomalaiset saapuivat niemimaalle, jota he alkoivat kutsua Hispaniaksi? Vuoden 237 tienoilla ennen ajanlaskumme alkua nykyisen Cádizin alueelle saapui karthagolainen sotapäällikkö Hamilkar Barka. Hän oli lähtenyt valloitusretkelle Karthagosta, nykyisen Tunisian alueelta, mukanaan muutakin sukuaan sekä 9-vuotias poikansa Hannibal. Myöhemmin Barkan suku perusti tukikohtansa nykyisen Cartagenan paikalle 50 km päähän Torreviejasta.
Monia asioita lukion antiikin ajan historian oppitunneista on hävinnyt muistista, mutta kiehtova tarina Hannibalista ja hänen armeijastaan ei. Karthagolaiset olivat ennen Espanjaan tuloa hävinneet roomalaisille ensimmäisessä puunilaissodassa. Tämä häviö, Rooman kasvava valta sekä rauhansopimuksen vaatimukset Välimeren saarten luovuttamisesta olivat jääneet kaivelemaan Hannibalia. Siksi Hannibal päätti aloittaa sotaretkensä estääkseen Rooman vallan leviämisen myös Espanjan alueelle. Koska Rooman ylivoimainen laivasto hallitsi Välimerta ja Hannibal aikoi myös matkallaan hankkia itselleen uusia liittolaisia, hän valitsi reitiksi kulkea Italiaan maata pitkin. Espanjassa oli jo valmiina vanha kauppa- ja sotareitti nimeltä Via Heraclea. Tätä tietä roomalaiset myöhemmin paransivat ja laajensivat, jolloin se sai nimekseen Via Augusta.
Juuri tätä reittiä pitkin Hannibalin armeija kulki Pyreneille ylittäen ne ja jatkoi matkaa Alppien yli Italiaan aina Rooman lähistölle asti – ja mukana oli lähes 40 sotanorsua. Mielenkiintoiseksi tämän minulle täällä Costa Blancan alueella lomailevalle tekee tieto, että tie kulki nykyisen Los Montesinosin alueen kautta kohti Cartagenaa. Reitistä on edelleen olemassa jälkiä ja todisteita. Niinköhän terassiltani näkyvän punaisen suolajärven rannalla on vuoden 218 eaa. tienoilla voinut nähdä Hannibalin norsut ottamassa suolakylpyjä.
Montesinoksen kaupunki on nimennyt yhden kaduistaan Calle Via Augustaksi. Ei kuitenkaan ole todisteita, että juuri tämän kadun alla olisi kulkenut Rooman aikainen Via Augusta. Mutta samalta alueelta on kuitenkin löydetty todisteita Rooman aikaisista maalaistaloista, ei näkyviä raunioita mutta muita jäänteitä, joiden mukaan voidaan sanoa, että tie kulki Montesinoksen alueen läpi Cadizista Pyreneille. Esimerkiksi Los Montesinosin kunnan kulttuuriperintötietojen mukaan La Marquesan alueen asutus ulottuu aina Rooman valtakunnan aikaan saakka.
Hannibalista ja hänen reitistään Roomaan on muitakin viitteitä olemassa. Esimerkiksi Xativan linnassa, jossa myös kävin hiljattain. Siellä Castillo Menorin (linnakokonaisuuden vanhempi osa) sisääntuloportti on nimetty hänen mukaansa Puerta de Anibal-nimellä eli Hannibalin portiksi. Linnan esite kertoi, että tällä kohdalla alunpitäen olisi ollut portti minkä läpi Hannibal kulki silloiseen Xativan linnoitukseen. Hannibal suunnitteli linnoituksessa läheisen Saguntumin (nykyinen Sagunt) kaupungin valloitusta. Valloitus tapahtui vuonna 219 eaa.
Xativan linnassa on myös toinen paikka, jonka nimi viittaa Hannibaliin. Nimittäin Castillo Menorin aivan mahtava näköalatasanne, josta aukeaa näkymä myöhemmin rakennettuun isompaan linnaan Castillo Mayoriin. Tasanne on tornissa ja saanut nimensä Hannibalin vaimon mukaan. Hannibal oli naimisissa Iberian prinsessa Himilcen kanssa. Himilce synnytti linnassa heidän poikansa vuonna 218 ennen ajanlaskumme alkua.
Hannibalin suvun valta Iberian niemimaalla loppui vuonna 206 eaa kun nykyisen Sevillan alueella käydyssä suuressa taistelussa Hannibalin nuorin veli Mago Barka hävisi roomalaisille. Mago pakeni Cadizin rannikolle ja hänet komennettiin sieltä auttamaan Hannibalia Italiaan. Espanjassa alkoi 700 vuotta kestänyt Rooman vallan aika, josta täällä on upeita Unescon maailmanperintökohteita. Esimerkiksi tuo Cartagenan roomalainen teatteri, Segovian akvedukti, Meridan roomalaiset kohteet. Myös Xativalla oli tärkeä asema, sijaitsihan se Via Augustan reitillä. Sinne roomalaiset rakensivat Xativan linnan perään sitä vielä korkeammalle kukkulalle tuon toisen linnan Castillo Majorin, joka näkyy kuvasa prinsessan terasilta.
