San Antonio Abadin hautausmaa
The Sleeping city”. Kuin kokonainen kuolleiden kaupunki. Näin kuvaillaan Alcoyn kaupungin hautausmaata. Hautausmaa teki meihin kaikkiin neljään matkalla olleeseen suuren vaikutuksen. Oli kuin olisi astunut sisään edellisenä päivänä tutustumamme Alcoyn kaupungin menneisyyteen sisälle.
Hautausmaa sijaitsee kaupungin ulkopuolella Cantagallet-kukkulalla. Ja kuten kuvasta näkyy todella kauniilla paikalla.
Olimme varanneet käyntiin koko iltapäivän, nähtävää oli paljon ja jossain vaiheessa kaikkiin sen panteoneihin, hautoihin, muistomerkkeihin ja nähtävyyksiin jotenkin turruin ja nyt jälkikäteen huomasin, että kaikista en ollutkaan itse kuvia ottanut. Onneksi ystäväni kuvista löytyi puuttuvia kuvia. Eli osasta kuvia kiitän heitä kun sain luvan niitä täällä käyttää.
Usein matkoillamme käymme tutustumassa hautausmaihin. Ne ovat paljon enemmän kun vain asukkaiden viimeisiä leposijoja ja hautapaikkoja. Usein ne sijaitsevat upeilla alueilla (esimerkkinä Helsingin Hietaniemen hautausmaa, rauhallinen keidas keskellä vilkasta kaupunkia meren rannalla), joskus niissä voi ihastella arkkitehtuurisia rakennuksia, monesti niistä löytyy kauniita ja upeita patsaita ja kuuluisien taiteilijoiden töitä tai sitten niissä voi bongata kuuluisuuksien hautamuistomerkkejä.
Alcoyn San Antonio Abadin hautausmaalta löytyy kaikki nämä luettelemani elementit. Se rakennettiin 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun välissä.
Se on Alcoyn historian neljäs hautausmaa insinööri Enrique Vilaplanan suunnittelema. Vuoden 1885 koleraepidemia aiheutti sen, että tarvittiin uusi hautausmaa San Vicente Ferrerin hautuumaan tilalle, joka oli liian lähellä kaupungin keskustaa.
Sieltä löytyy monta tyylisuuntaa edustavia osia ja rakennuksia klassismista jugendtiin, uusgoottilaisuuteen, uusegyptiläiseen, modernismiin ja eklektiikkaan. Hautausmaan perustamisen aikaiset eri yhteiskuntaluokkien erot ovat siellä hyvin nähtävillä. Alue on kuin kokonainen kaupunki puiden reunustamine katuineen, omine kortteleineen, joissa erottuu hyvin sen ”asukkaiden” asema. Porvaristolle rakennettiin suuret upeat panteonit, papistolle on oma ”kortteli”, samoin nunnille varattiin oma alue. Yksi osa on varattu siviilihautausmaaksi, toinen armeijalle, yksi kastamattomille lapsille ja toinen ei katoliseen kirkkoon kuuluville. Lisänä vielä muistomerkki kaupungissa asuneille kuuluisuuksille.
Myös alueen kasvillisuus on erilainen alueesta riippuen. Katolisessa osassa sypressipuiden ja ikivihreän kasvillisuuden käyttö on vallitsevaa kun taas toisinajattelijoiden alueella kasvillisuus muuttuu.
Aloitan tämän esityksen viehättävällä tarinalla Alcoyn tunnetuille asukkaille rakennetusta panteonista ja muistopaikasta.
Suunnittelijoina José Briet ja V.Manuel Vidal.
Panteoni Alcoyn merkittäville henkilöille
Tämä panteoni rakennettiin vasta vuonna 1990. Se on yksi hautausmaan merkittävimmistä rakennuksista. Tukholman Woodland-kappeli on toiminut suunnittelijan innoittajana. Tuo pyramidia muistuttava rakennus.
Se rakennettiin paikkaan, jossa oli ennestään paikalle tuotuja kuolleiden luita ja tuhkaa. Niiden luiden päälle siis rakennettiin tämä panteoni, alcoylaisten kuuluisuuksien hauta- ja muistopaikaksi. Nyt tässä uudessa panteonissa on myös kuuluisan alcoylaisen muusikon Ovidi Montllorin maalliset jäännökset ja muistolaatta.
Tästä taiteilijasta ja muistomerkistä siis löysin viehättävän tarinan.
Ovidi Montllor (1942-1995) oli laulaja ja lauluntekijä. Hän julkaisi laulun ”Tribute to Teresa”. Siinä kerrotaan Teresasta, jonka sanotaan tulleen hulluksi pommi-iskujen vaikutuksista. Toiset tarinat taas kertovat, että Teresan mieli järkkyi hänen äitinsä kuoleman jälkeen. Ovidi oli tutustunut Teresaan nuoruudessaan sodan jälkeisenä aikana. Teresa Mora Ferrándiz (1900-1952)oli köyhistä oloista. Hänen perheensä oli alunperin Guadalestista, josta olivat siirtyneet Alcoyhin paremman toimeentulon perässä. Teresaa kuvattiin nöyräksi ja helläksi ja hän oli suosittu henkilö yhteisössään.
Hänet löydettiin kuolleena majasta, jonka hänen kohtalostaan huolta kantanut alcoylainen teollisuusjohta oli hänelle antanut asuinpaikaksi. Koska hän oli ollut varaton sosiaalihuolto hautasi hänet Alcoyn hautausmaan yhteiselle alueelle. Merkintärekisterissä oli haudatusta tieto:
”Teresa ilman sukunimiä”. Paikka: Oja 58, portti 12, kirjain A.
Vuosia myöhemmin hänen luunsa kaivettiin esiin ja siirrettiin uuteen paikkaan vuonna 1965 kun alkuperäistä aluetta uudistettiin. Kun vuonna 1989 päätettiin rakentaa muistomerkki Alcoyn kuuluisuuksille se rakennettiin juuri näiden nimettöminä haudattujen jäänteiden päälle. Kun Ovidi Montllorin tuhkat myöhemmin kunnianosoituksena Alcoyn omalle taiteilijalle haudattiin tähän kuuluisuuksien panteoniin niin hän ja Teresa kohtasivat uudelleen ja päätyivät yhteen ikuisiksi ajoiksi.
Rakennukseen pääsi myös sisälle.
Maanalaiset galleriat, hautakäytävät
Monien veistosten ja rakennusten lisäksi yksi tärkeä arkkitehtooninen elementti Alcoyn hautausmaalla ovat sen maanalaiset galleriat. Nämä käytävät sijaitsevat alueen toisella reunalla. Ne suunniteltiin varakkaiden perheiden hautaamiseen. Jotkut Alcoyn kuuluisat ihmiset lepäävät näiden käytävien reunoilla olevilla hautapaikoilla. Esimerkiksi pormestari Agustín Albors Pelletes, joka murhattiin Revolució del Petroli -nimellä tunnetun työväenkapinan aikana heinäkuussa 1873 ja jonka ruumis silvottiin. Agustín Alborsin jäännökset siirrettiin tänne vanhalta Sant Vicent Ferrerin hautausmaalta, ja sen jälkeen hänen sukunta jäseniä on haudattu sinne aivan viime aikoihin asti.
Käytäviä on 3 ja niillä on omat sisäänkäynnit, mutta ne on yhteydessä toisiinsa. Ne on myös nimetty San Severo, San Fabián ja San Antonio käytäviksi. Vuodesta 1895. Niissä on luonnon ilmastointi. Sen huomasi siitä, että alhaalla maan alla ei ollut yhtään tunkkainen haju. Valaistus tuli hienosti oviaukoista vaikka sähkövalotkin oli katossa. Nämä ”katakombit” olivat taas minulle todellinen ”wau” kokemus. Tälläisiä ei muualla Espanjassa ole hautausmailla.
Käytävien kummallakin puolella seinissä oli monessa kerroksessa haudat muistolaattoineen. Suurin osa hautapaikoista on sinne vanhalta hautausmaalta siirrettyjen vainajien hautoja mutta ihan tyhjiä, vielä käyttämättömiäkin oli. Monissa oli tuotu kukkia laatan eteen, eli ihan nykyisessäkin käytössä siis ovat nämä käytävät
Tässä vielä hauska kuvasarja jonka otin kun poistuimme näistä katakombeista ulos. Nimesin sen ”Kohti valoa”.
Ja nyt niihin muihin panteoneihin. Hienoja kaupungin asukkaiden viimeisiä leposijoja. Ne on esitelty tässä niin, että kuhunkin liittyvä teksti on kuvan yläpuolella.
Kun astut sisään hautausmaalle huomaat heti ”Hiljaisuuden Enkeli” patsaan, jonka on tehnyt kuvanveistäjä Lorenzo Ridaura. Modernistiseen tyyliin veistetty herkkä enkeli, joka seisoo ison kivimöhkäleen vieressä. Tämä iso möhkäle on ns. troglodyyttipanteoni. Ja se on Agustín Gisbertin perheen hautamuistomerkki ja hautaholvi. Tämä perhehän tunnettiin myös Casa del Pavon omistajista. Troglodyytti taas tarkoittaa luolamiestä. Nämä ovat juuri niitä mielenkiintoisia yksityiskohtia, joiden takia pidän tämänkin blogin kirjoituksesta. Asioista kun ottaa selvää näkemänsä lisäksi oppii paljon uutta.
Tämä panteoni on ehkä koko hautausmaan omaperäisin ja yllättävin panteon ja se on myös näkyvällä paikalla. Se nähdään ensimmäisenä. Tekijät: Vicente Pascual Pastor, José Cort Merita insinöörinä, Fernando Cabrera Cantó maalarina ja Lorenzo Ridaura Gosálbez kuvanveistäjänä. (1903)
Patsas : amor más allá de la muerte ( nimi kääntyy suoraan “Rakkaus kuoleman ulkopuolella”) näkyy taka-alalla ja suurennettuna toisessa kuvassa.
José Semperin uusgoottilainen panteoni: Jorge Vilaplana Carbonellin työ. (1901).
Vilaplana Gisbertin perheelle 1910 suunniteltu panteoni. Suunnittelija Timoteo Briet.
Panteoni jossa luukku maan alle avoin. Tämän panteonin suunnittelija on tuntematon.
Pantheon Jaime Tort: Jorge Vilaplana Carbonellin teos. Eklektinen tyyli. (1895).
Pantheon AnselmoAracil (1903) Suunnittelija VicentePascual. A. Clarín veistos ja Eudaldo Ramón Amigón lasimaalaus. Eklektiikka.
Tässä kaksi täysin erilaista teosta: Erum-Pascual-panteonin: Cheluca Salan ja Mauro Matarredonan töitä. Valmistettu Corten-teräksestä. (2009).
Vasemmalla Brutinelin leski, Vicente Pascual Pastorin työ. Eklektinen tyyli. (1894).
Panteoni: Enric Carbonell (1925). Veistos Llorenç Ridaura, Vicent Pascualin työ. Art déco tyyli.
Tämä ainutlaatuinen muuri/Hypogea, jossa sisäänrakennetut eri perheiden panteonit. Näiden suunnitteluun Timoteo Briet haki inspiraatiota Barcelon Montjuïc hautausmaalta. Ja tämä arkkitehtihan oli tuttu niistä usein vihreiden julkisivulaattojen modernistisista taloista joita hän suunnitteli Alcoyn kaupunkiin. Näin kohtasimme kaupungissa edellisenä päivänä näkemämne arkkitehdin uudelleen. Kuten monet muutkin edellisen päivän taiteilijat.
Rakennusvuosi 1909.
Monumentaalinen risti: 1939. Suunnittelija José Cortés. Se sijaitsee ”pääkadun” päässä paikassa, joka oli alun perin tarkoitettu hautausmaan kappelille.
Tässä matkalla mukana olleen ystäväni ottama kuva ”pääkadusta” jonka päässä tuo risti ja varrella tämän ”hiljaisen kaupungin” taloja/panteonit.
Näiden esittelemieni lisäksi hautausmaalta löytyy kappeli, alueet papiston, nunnien, toisenuskoisten, ristimättömien ja sotilaiden haudoille. Samoin uusi ihan tavallinen espanjalainen hauta-alue. Valtavan isosta alueesta on siis kyse. Tässä joitakin kuvia alueesta ja panteoneista, joista en löytänyt tietoja.
Hautausmaalla aloitettiin opastetut kierrokset vuonna 2011 ja yökierrokset toukokuussa.
Linkki EU cemetary routes sivustolle
Elchen vanha hautausmaa on myös lisätty vuonna 2010 tuohon listaan ja sinne varmaan suuntaamme seuraavaksi kun on tuossa ihan nurkan takana.
Tässä vielä Alcoyn hautausmaan portinpielestä ottamani kuva alueen kartasta.
Nyt joku ihmettelee miksi tänne näitä näin seikkaperäisesti kirjoitin. Paikka oli niin mielenkiintoinen, että varmaan sinne menemme uudestaan ja täältä nämä sitten löytyvät tiedot ja voin niitä sitten päivittää seuraavan käynnin jälkeen. Ja ehkä tämän löytää joku harvoista blogini lukioista myös matkaoppaaksi. Suomalaisia opaskirjoituksia en löytänyt netistä yhtään ja edelleen Alcoyn turistitoimiston sivutkin ovat rajalliset. Samoin tuo linkkaamani EU sivusto on lähinnä vain luettelo kaupungeista listalla. Näitä muutamia tietojakin jouduin kaivelemaan useammilta sivustoilta ja kaikki oli espanjaksi, muutama englanniksi.