En ole koskaan aikaisemmin käynyt moskeijassa ja nyt kun talvella 2024 Cordoban suuressa moskeijassa vierailin, otin tietysti etukäteen vähän selvää millaisia paikkoja moskeijat ovat. Siitä avautuikin ihan uusi maailma, termeineen ja tapoineen. Cordoban moskeija-katedraalissa on onneksi säilynyt sen tärkein islaminuskoon liittyvä alue kristinuskon elementeiltä, eli edelleen voi aistia millainen islamilainen palvontapaikka moskeija on ollut, vaikka paikka virallisesti onkin katollinen katedraali. Katedraaliosasta kirjoitin postaukseen no1. Linkki tässä.
Kun saavut sisään moskeijaan ja jatkat ensihämmennyksen jälkeen loputtomalta tuntuvaa pylväsmetsää pitkin suoraan eteenpäin vastaasi tulee moskeijan islamilaisesta menneisyydestä selvimmin kertova osa, Cordoban suuren moskeijan Macsura.
Macsura, Qibla, Mihrab, Sabat ja Almimbar/Mimbar
Macsura:
Moskeijoissa on alue nimeltä Macsura. Cordoban moskeijassa se oli aidalla eristetty tila moskeijan sisällä. Se oli tarkoitettu vain kalifille, imaamille ja muille tärkeille arvohenkilöille. Aidan tarkoitus oli eristää heidät tavan kansasta ja suojella heitä mahdollisilta hyökkäyksiltä. Ennen nimittäin pelättiin, että hallitsijoita vastaan tehtiin hyökkäyksiä myös näissä pyhissä paikoissa. Macsura alueelle kuljettiin kalifille erikseen rakennetun moskeijaan vievän käytävän kautta. Tämä kalifin yksityinen sisäänkäynti moskeijaan on nimeltään Sabat.
Näin kalifin ei tarvinnut kulkea kadulla saapuessaan moskeijaan, sillä käytävä oli tehty suoraan hänen palatsistaan, joka oli moskeijan vastapäätä. Tämä palatsi on nykyinen Cordoban piispanpalatsi. Tuo yksityinen ”käytävä” hallitsijalle oli ennemminkin statuksen takia, eikä niinkään turvallisuuden kuten monissa oppaissa kerrotaan. Se oli symboolinen juttu. Näin haluttiin näyttää tavan kansalle, että hallitsija oli heidän yläpuolellaan. Harvoin hallitsijoita kadulla tapettiin, enemmänkin sänkyyn tai ruokapöytään.
Moskeijan tärkein ja mielestäni ehdottomasti kaunein osa on tämä sen macsura alue. Nyt siellä oleva Macsura on Al-Hakam II laajenjusosassa. Vuodelta 966. Alue on rajattu kauniilla risteilevillä kaaripylväillä ja upeilla kupolikatoilla.
Esimerkiksi keskuskupoli, jossa on hienot kaaret on koristeltu taidokkailla mosaiikeilla. Tästä kupolista ja sen koristelusta sanotaan, että se ”on symbolinen kuva jumalallisesta voimasta, jonka edustaja maan päällä on kalifi”. Valtavan upeat nuo kupolit ja varsinkin keskuskupoli onkin, varmasti osin siksi, että ne on hiljan entisöity. Kustannukset olivat yli 3,7 miljoonaa euroa ja restaurointityö kesti 3 vuotta.
Nykyään tämä Macsura alue on rajattu matalalla aidalla, eli sen alueelle ei pääse kävelemään. Aita on kuitenkin niin matala ja säleet niin harvassa, että Macsuran pylväät, kupolikatot ja aivan vastapäätä aitaa oleva Mihrab on hyvin nähtävissä.
Mihrab:
Tässä taas ainakin minulle uusi sana ja käsite. Eli Mihrab on moskeijan seinään rakennettu syvennys, joka osoittaa rukoussuunnan eli Qiblan Mekkaan päin. Tämä Cordoban Mihrab syvennys on suunniteltu ja koristeltu siten, että se antaa ikäänkuin mielikuvan ovesta tai tiestä Mekkaan.
Qibla:
Ja vielä yksi sana, johon näissä moskeijasta kertovissa esitteissä törmäsin on Qibla. Qiblaksi sanotaan suuntaa, johon päin islaminuskoinen suorittaa rukouksensa. Muslimivainajat haudataan myös kasvot Qiblan suuntaan. Teurastetun eläimen pää asetellaan myös Qiblan suuntaisesti.
Tuosta Mihrab seinästä ja siitä, että sen Qiblasta on vielä mainittava, että täällä Cordoban moskeijassa suunta ei ole kuitenkaan Mekkaan ja kaakkoon päin kuten pitäisi vaan etelään. Qiblan ero Mekkaan on noin 57 astetta.
Eri lähteiden mukaan tämä johtuu eri syistä. Yksi niistä on, että myös Damaskoksen suuren moskeijan Mihrab on tähän suuntaan. Moskeijan rakennuttajat kalifit ja heidän Umayyad-dynastiaan kuulunut sukunsahan tuli alkujaan Syyrian Damaskoksesta. Joidenkin mielestä tämä poikkeava suunta oli kuitenkin rakennusvirhe. Kolmannen teorian mukaan rakennuttajat joutuivat noudattamaan jo olemassaolevaa kaupunkirakennetta, lisätessään moskeijan jo valmiin katuverkoston keskelle.
Almimbar:
Tällä Cordoban Macsura-alueella on ollut myös kalifilla ja imaameilla käytössä ns. El Almimbar. Eräänlainen pyörillä liikuteltava saarnastuoli. Kerrotaan, että Cordoban moskeijan almimbarissa oli 36 000 hienoa upotuskoristetta (marquetry/intarsia), jotka oli norsunluusta, erilaisista jalopuista kuten eben ja santelipuu, hopeasta, helmistä jne. Valitettavasti tämä arvohuonekalu on hävinnyt kokonaan. Kun kristityt kuninkaat valtasivat kaupungin se aiheutti valtavia vahinkoja ja sanotaan, että palasia tästä saarnastuolista ilmestyi jossain vaiheessa Pohjous-Afrikkaan. Laitan tähän linkin sivulle, jossa on tietoa ja kuvia maailman moskeijoiden almimbareista. Mielen vetää todella surulliseksi kun ajattelee mitä kaikkea arvokasta täällä on tuhottu.
notas cordobesas: EL ALMIMBAR O MIMBAR DE LA MEZQUITA DE CÓRDOBA
Kun Al-Hakam II suunnitteli moskeijan Mihrabia hän lähetti Bysantin keisarille Nicephorus Phocasille (963-969) kirjeen. Kirjeessä hän pyysi materiaaleja ja käsityöläisiä tekemään seinän ja oviaukon koristelun. Hän kirjoitti, ettei Espanjasta löydy tähän työhön ammattilaisia. Keisari lähetti hänelle laatat ja taitavan käsityöläisen. Kalifi määräsi sitten omat orjansa tämän käsityöläisen oppiin.
Macsuran ovia on kolme
Oikeanpuoleinen on se, josta kalifi ja hänen seurueensa tulivat Macsuraan Sabat käytävää pitkin. Sen koristelu on samanlainen kun Mihrab aukon. Mihrabin koristelun teki se Bysantin keisarin lähettämä käsityöläinen, mutta oikeanpuoleisen koristelun tekivät hänen oppilaansa.
Vasemmanpuoleisesta oviaukosta pääsi aikaisemmin niin kutsuttuun Bayt al-maliin eli aarrehuoneeseen. Huoneessa säilytettiin liturgisia esineitä, kynttilöitä ja muita rakennuksen valaistukseen liittyviä välineitä sekä perjantain rukouksissa käytetty Koraani.
Kristityt valloittajat aloittaessaan moskeijan muutostyöt katedraaliksi tuhosivat tämän tilan suurelta osin. Paikalle tehtiin Pyhän Teresan kappeli. Kaikissa moskeijoissa oli paikka arvokkaita esineitä varten. Siellä säilytettiiin myös almuina ja lahjoituksina saatuja rahoja.
Täytyy vielä mainita, että tämä upea Mihrab seinä ei siis suinkaan ole moskeijan ainut vaan se on uusin. Aikaisemmin Mihrab oli moskeijan Abd al-Rahman II laajennusosassa. Kun Al-Hakam II laajensi moskeijaa hän purki ja siirsi joitakin elementtejä vanhasta paikasta uuteen. Jos esimerkiksi katsoo Capilla de Villaviciosa alueen ristikkäisiä kaaripylväitä niin ne ovat melkolailla samanlaisia kun nykyisen Macsuran pylväät ja olenkin ymmärtänyt, että Abd al-Rahman II aikainen moskeijan Macsura oli sen kappelin paikalla.
Eli nykyinen Capilla Villaviciosa sijaitsee entisen Macsuran paikalla. Kuvassa Capilla Villaviciosa, josta kirjoitin osassa 1
Kun Al-Hakam II teki uuden Mihrabin, hän puratti Abd al-Rahman II tekemän. Tässä seuraavassa kuvassa näkyy tuon nykyisen Mihrab seinän keskimmäisen hevosenkenkäaukon alla pylväsparit, joiden päällä kaari lepää. Nämä pylväät kalifi määräsi siirrettäväksi uuteen mihrabiin vanhasta. Kerrotaankin, että hän piti siirtoa niin tärkeänä, että osallistui itse siirtotyöhön henkilökohtaisesti.
Seinän kirjoituksista:
Noita kirjoituksia noissa seinissä on kahdenlaisia. Ja huom, ne siis ovat mosaiikkeja. Osa kirjoituksista on koraanin jakeita. Toiset taas kertovat moskeijan luomisesta ja rakentamisesta. Eli näistä kirjoituksista selviää kuka on työn tehnyt, kuka tilannut, milloin se on tehty jne. Eli todella hyödyllistä tietoa jälkipolville.
Kaikki kirjoitukset, olivatpa ne uskonnollisia tai perustavia, alkavat ylistämällä Jumalaa. Ne on kirjoitettu arabiaksi ”Kufic”-nimisellä kirjasimella, joka yksinkertaisuutensa vuoksi sopii parhaiten tälläisiin töihin.
Siellä seinässä lukee esimerkiksi: Jumalan, armollisen, armollisen nimessä. Tarkkaile rukouksia ja ole omistautunut Jumalan edessä! Imaami al-Mustansir bi-Llah, Jumalan palvelija, al-Hakam, uskovien ruhtinas, Jumala siunatkoon häntä!, ….. ja ylistys ja luettelo jatkuu ja lopuksi mainitaan ajankohdaksi ”la luna de du-l-hiyya 354” joka on kuulema joulukuu 965. Ja koko lause loppuu ”El fin de todo es Dios”. Kaiken loppu on Jumala.
Espanjassa ei ole säilynyt mitään vastaavaa kuin nuo Mihrabin mosaiikit. Damaskoksen ja Jerusalemin moskeijoiden mosaiikit ovat samanlaisia. Ne on valmistettu lasitahnasta, kalkkikivestä, keramiikasta ja jopa marmorista, ja niistä on tunnistettu yhdeksäntoista väriä, joista kulta, punainen, vihreä ja sininen erottuvat. Aiheena on kasvimaailma, piirtokirjoitukset ja geograafiset kuviot.
Katto
Kuvassa näkyy osa moskeijan kattoa. Se on pieni osa joka on entisöity. Puu on kokonaan lehtikuusta. Puumateriaali tuotiin paikalle meritse. Se on ollut todella arvokas materiaali ja osin siksi koko alkuperäinen katto on hävinnyt. Ikä tietysti myös vaikutti säilymiseen. 1700-luvulla katto purettiin ja tilalle rakennettiin kipsiholveja. Pelättiin myös tulipaloja ja tämä materiaali oli turvallisempi. Myöhemmin arkkitehdit ja ensisöijät löysivät alkuperäisestä katosta useita palkkeja ja paneeleita ja yksi osa pystyttiin niiden perusteella rekonstruoida ja nyt meillä on mahdollisuus nähdä millainen upea monivärinen katto on aikanaan ollut. Tämä osa katosta löytyy Mihrabia ennen.
Tästä katosta tuli mieleen mainita restaurointi. On nimittäin syytä muistaa kun tuolla moskeija-katedraalissa kulkee ja ihastelee sen rikkaita, kauniita yksityiskohtia, että kyseessä on noin vuonna 786 aloitettu rakennus. Vaikkakin siihen lisättiin osia monen sadan vuoden ajan se on joka tapauksessa hyvin vanha. Sitä on muutettu, korjattu, lisätty, tuhottu ja hyvin usein myös restauroitu. Monia arkkitehtejä on osallistunut vuosisatojen ajan restaurointiptojekteihin. Yksi on kuitenkin hyvä mainita. Don Ricardo Velázquez Bosco teki 1800-luvun viimeisten vuosien ja 1900-luvun alun välisenä aikana merkittäviä restaurointitöitä. Hän oli kuuluisa tarkkuudestaan. Hän tutki asiat tarkkaan etukäteen ennenkun aloitti työt. Häneltä on jäänyt paljon kirjallista dokumentaatiota töistä. Hänen arvokas työnsä jatkuu edelleen uusien taitajien toimesta.
Netissä on paljon sivustoja, joista saa lisätietoa. Itse olen käyttänyt mm näitä:
BLOG DE VIAJES DE MANUEL CUERPO ROCHA: CAPILLAS DE LA MEZQUITA-CATEDRAL DE CÓRDOBA
Qurtubanos: La Mezquita Catedral de Córdoba
Descripción y historia de la Mezquita de Córdoba (Mezquita-Catedral) por Infocordoba
https://mezquita-catedraldecordoba.es/en/descubre-el-monumento/la-historia/
Voit jakaa tämmän postauksen näillä painikkeilla: