Matkakertomuksia Espanjasta

Córdoba

Helmikuussa 2024 teimme matkan Espanjan Cordobaan. Paljon ollaan reissattu näissä Manner-Espanjan kaupungeissa, varsinkin vanhoissa historiallisissa kohteissa. On tutustuttu Granadaan, Segoviaan, Madridiin, Cuencaan, Meridaan, Sevillaan…. vain muutamia luetellakseni. Nyt nähtiin neljän päivän ajan jotain, mikä pääsi minun listani kärkeen. Cordoba, lähes 2200 vuotta vanha valtavan mielenkiintoisen historian läpikäynyt kaupunki.

Cordoba oli muinaisen Al-Andalusian pääkaupunki ja on listattu UNESCON maailmanperintökohdelistaan monen monumenttinsa osalta. Tiesitkö, että Cordoba on ensimmäinen kaupunki, joka pääsi tuohon arvostettuun listaan Espanjan kaupungeista.

Roomalainen silta ja etualalla oikealla näkyy Cordoban suuri moskeija ja siihen lisätty katolinen katedraali
Roomalainen teatteri, joka nyt museokäytössä
Sama roomalainen silta iltavalaistuksessa

Espanjan Rooman vallan ja Julius Caesarin aikana Cordoba oli Rooman Hispanian provinssin pääkaupunki. Tältä ajalta on kaupungissa monta nähtävyyttä kertomassa kaupungin roomalaisista valtiaista.

Hienoimmat roomalaisten jälkeensä jättämät muistot, joita itse näimme olivat ehdottomasti Alcazares los Reyes Christianos linnan mosaiikkisalin lukuisat roomalaiset mosaiikkitaulut. Tämä kuvan taulu esittää Oceania jumalaa, maan (Gaian) ja taivaan (Uranuksen) poikaa. Mosaiikkityö on vuosilta 200 - 300 ajanlaskumme alusta
Näitä tälläisiä tauluja oli koko huone täynnä. Useimmat niistä löydettiin 1959 kaupungin Plaza la Corredeeran kaivausten aikana ja siirrettiin sitten tänne linnan mosaiikkisaliin.

Roomalaiset menettivät Cordoban länsigooteille, jotka puolestaan hävisivät sen arabeille vuonna 711.

Samassa kristittyjen kuninkaiden linnassa Alcazareksessa oli myös esillä roomalainen sargofagi 300-luvulta. Yhdelle marmorilohkolle veistetty upea arkku. Neljällä sivulla veistetty kohokuvio, jossa voi nähdä paljon symboliikkaa. Tästä kerron sitten myöhemmin kun kirjoitan itse linnasta oman postauksen.

Arabivallan ajoilta kaupungissa on valtavasti upeita kohteita. Tuo aika on edelleen aistittavissa kun tutustuu kaupungin kuuluisaan moskeijaan. Kaupunkia hallitsivat Umayyad-dynastian jälkeläiset, mutta samaan aikaan emiirien ja kalifien hallitessa kaupungissa eli suuri juutalaisväestö. Cordoban juutalaiskorttelit onkin kokonaisena kaupunginosana osa UNESCON listaa. Mielenkiintoiset, kauniit kujat, synagoga ja museot tuli matkamme aikana tutuksi valtavien mahtipontistin kaupungin rakennusten ja palatsien lisäksi. Emme unohtaneet myöskään Cordoban patioita, vaikka jo aikaisemmin kerran kuuluisien toukokuun patiofestivaalien aikana niihin olimmekin käyneet tutustumassa.

Cordoban arabihallitsijat:

Ensin Al-Andaluciaa oli hallittu Syyriasta käsin. Kun Umayyad-kalifaatti Damaskoksessa tuhoutui/kaatui vuonna 750 dynastian perillinen nimeltä emiiri Abd al-Rahman I muutti Espanjaan.

Näitä Umayyad-dynastian (suvun) hallitsijoita oli al Andalusiassa ja Cordobassa yhteensä 10 perä perään:

Abd al-Rahman I (756-788) -> Hisman I ( 788–796) -> Hakam I (796–822) > Abd ar-Rahman II (822-852) > Muhammad I (852–886) > Al-Mundhir (886–888) > Abdullah ibn Muhammad (888–912) > Abd ar-Rahman III (912–961) > Al-Hakam II (al-Ḥakam II ibn ʿAbd al-Raḥmān III) (961–976) > Hisham II eli Hisham Abu al-Walid Ibn al-Hakam (976-1013).

Nämä hallitsijat loivat kaupungista läntisen Euroopan suurimman ja hienoimman kaupungin. Heidän hallituskautensa jälkeen Al-Andalus romahti hajanaiseksi minivaltioiden ryhmäksi, joita kutsutaan taifa-nimellä. Parhaimmillaan näitä taifoja tai ”läänityksiä” sanotaan olleen 30-50. Yleisesti ajatellaan, että taifoja syntyi kun paikalliset voimahahmot ja mahtimiehet ottivat vallan omiin käsiinsä. Taifojen määrä kuitenkin väheni jyrkästi kun ”tehokkaat söivät pienemmät ”. Lopulta taifat yhdistyivät Zaragozan, Valencian, Toledon, Badajozin, Sevillan ja Granadan ympärille. Cordoba, jossa oli aikoinaan ollut joidenkin tietojen mukaan puoli miljoonaa asukasta ja joka oli toiminut Umayyad-dynastian vallan keskuksena, ei enää palautunut entiselleen.

Umayyad-dynastian hallitsijat rakennuttivat kaupunkiin Cordoban suuren moskeijan, la Mezquitan. Moskeijan rakentamisen aloitti Abd al-Rahman I, suvun ensimmäinen Cordobassa hallinnut emiiri. Moskeijaan tehtiin vielä vuosien varrella ja uusien hallitsijoiden aikana kolme laajennusta. Olen kirjoittanut moskeijasta kaksi erillistä postausta. Linkit tässä: Moskeija no 1 ja Moskeija no 2. Nyt vain pintaraapaisu muutaman kuvan muodossa tästä meihin matkalaisiin suuren vaikutuksen tehneestä upeasta monumentista.

Ja kuten tiedämme, tähän moskeijaan takaisinvaltauksen aikana Espanjan kristityt lisäsivät moskeijan keskelle roomalaiskatolisen katedraalin. Omasta mielestäni hyvä esimerkki siitä, miten tässä maassa on usein rakennettu kirkko kirkon päälle, moskeija kirkon päälle (visigoottien kirkkoja tässä tarkoitan) tai kirkko moskeijan päälle. Onneksi tämä moskeija oli alunperin niin valtava, että suurin osa siitä kuitenkin säilyi vaikka sisälle sen keskelle lisättiin yksi katedraali. Olisin kyllä itse toivonut, ettei tätä hienoa kulttuuriperintöä olisi lähdetty repimään rikki. Kuvia katedraaliosuudesta tulee Moskeija/kateralipostaukseen kunhan saan sen tänne laitettua.

Taifat joutuivat kukin vuorollaan Marokosta 1000-luvulla tulleiden almohadien ja 1100-luvulla almoravidien valtaamiksi. Samaan aikaan niemimaan kristityt valtiot etenivät kohti etelää ja valtasivat taifan kerrallaan.

Ryhmien väliset ja sisäiset jännitteet kasvoivat lopulta liian suuriksi, kalifaatti romahti ja Al-Andalus hajosi.

Pohjoisen kristityt hallitsijat alkoivat vallata menetettyjä alueita takaisin. Ferdinand III Pyhä valloitti kaupungin vuonna 1236.

Vuonna 1492 kaatui viimeinenkin maurilainen linnake, Granada.

Seuraavassa joitakin kuvia kristittyjen kuninkaiden linnasta, joka rakennettiin entisen muslimilinnakkeen paikalle takaisinvaltauksen jälkeen. Alunperin paikalla oli ollut jo Rooman vallan aikaisia rakennuksia. Tämä Alcazar de Reyes Christianos on suuri kokonaisuus ja vietimmekin siellä monta tuntia. Kirjoitan tästäkin käynnistä myöhemmin oman postauksen. Upea paikka torneineen, muureineen ja näyttelyhuoneineen. Valtavan suuren puutarhan patiot tietty myös kiinnostivat minua.

Reconquista, takaisinvaltaus

Aikaa, jolloin Espanjan eri alueiden eri kuninkaat valtasivat alueita takaisin muslimeilta sanotaan Espanjassa Reconquistaksi, takaisinvaltaukseksi. Sana otettiin käyttöön vasta 1800-luvulla.

Aikajanalla voisi sanoa, että arabien hallitsema alue alkoi kaventua jo 800-luvulla. Vauhtiin takaisinvalloitus pääsi 1000-luvulla ja tuli käytännössä päätökseen 1200-luvulla. Tällöin muslimivalta rajoittui enää pieneen Granadan emiraattiin. Mutta sekin maksoi Kastillan kuninkaalle veroa. Lopullisesti muslimit karkotettiin Espanjasta 1492 kun Granadan muslimit karkotettiin.

Millainen sitten oli Al-Andalucian pääkaupunki Cordoba

Vuodet 750–1000 olivat Córdoban, islamilaisen Al-Andalusin pääkaupungin, kulta-aikaa. Kaupungissa oli sairaaloita ja kirjastoja, joissa antiikin tekstejä tutkivat ja käänsivät lukuisat oppineet. Kaupunki oli vilkas kauppakaupunki. Silkki, riisi, mausteet, parfyymit olivat tuontitavaroita idästä. Tieteiden harjoitus oli al-Andalusissa muuta Eurooppaa korkeammalla tasolla.

Maurit hallitsivat myös kastelujärjestelmät, maantieteen, tähtitieteen ja lääketieteen. Córdoba olikin tunnettu lääkäreistään.

Cordobassa asukasluku oli arabivallan aikaan moninkertainen verrattuna muun Euroopan isoihin kaupunkeihin. Kaupungissa oli katuvalaistus ja vesijohtoverkosto ja viemäröinti. Monessa muussa Euroopan suuressa kaupungissa samaan aikaan harpottiin avonaisten haisevien katuojien yli.

Yksi minun mielestäni mielenkiintoisimmista museoista oli Casa del Agua. Yksityisen henkilön perustama kotimuseo, joka esitteli laajasti Espanjan vesijuttuja. Kastelujärjestelmiä koskevaa tietoa ja esineistöä oli hurjasti. Museo vaatii hyvän  espanjan taidon. Omistaja antaa myös printin, jossa englanniksi käännökset infotauluista. Hurjasti tietoa, hän antoi minulle luvan ottaa lapusta kuvat niin voin niihin perehtyä kotona. Jännä, että joku saa päähänsä kotiinsa tuollaisen ison kokonaisuuden perustaa. Talo oli rakennettu kirjaimellisesti roomalaisten muurien päälle, ja hän olikin rakentanut kauniin lasi-ikkunan lattiaan, josta muuri ja viemäriaukko näkyi. Museo maksoi 5 euroa.

Cordobassa oli myös satoja kylpylöitä, suihkulähteitä ja käymälöitä.  Cordobassa onkin sanonta noilta arabikylpylöiden ajjoita, että:

”Córdobassa kerjäläinen kuluttaa mieluummin viimeisen dirhaminsa saippuaan kuin leipää.”

No näiden hienojen kattoikkunoiden alla palatsin kylpylässä ei kerjäläiset kylpeneet vaan emiirit hoveineen. Naisilla oli omat vuorot parina päivänä viikossa. Kun ostat lipun netistä Alcazarekseen ja kylpylään yhdellä kertaa saat pienen alennuksen myös kylpylöihin.

Baños del Alcázar Califal
kylpylän upeat kattoikkunat.

Maurit olivat suvaitsevaisia toisuskoisia kohtaan, kunhan nämä noudattivat valtakunnan lakeja. Virat meni kuitenkin muslimeille. Tästä yhteiselosta on merkkinä edelleen Cordoban juutalaiskorttelit. Suvaitsevaisuudesta on kuitenkin toisenlaisiakin merkkejä, esimerkiksi Granadan muslimit ajoivat kaikki kaupungin juutalaiset maanpakoon.

Gordobassa oli satoja moskeijoita ja kouluja, kukoistavia puutarhoja ja yksi maailman parhaista kirjastoista. Jonkun tiedon mukaan moskeijoita olisi ollut 300. Nyt näin ihan historiallisessa keskustassa yhdessä talossa pienen tornin, joka osottautui minareetiksi ja sen vieressä oven, josta pääsi pieneen moskeijaan. Sinne ei tietty minulla vääräuskoisella ollut asiaa.

Cordobassa voi tutustua todella moneen teemamuseoon. On hienoja palatseja, joista on tehty kotimuseoita, esimerkiksi Palacio Viena, josta aikanaan ihan oma postaus. Siinä palatsissa on yli 10 patio-pihaa ja paljon andalusialaisen kartanoelämän esineistöä. Todella hieno paikka.

Kävimme aika monessa museossa. Sefardijuutalaisen museon ja Museo de Aguan jo mainitsinkin. Casa Andaluz oli myös kaunis paikka. Siellä oli mielenkiintoinen huone, jossa esiteltiin muslimien Espanjaan tuoma papaerintekotaito. 900-luvulla nimittäin juuri heidän vallan aikana Espanjaan perustettiin Euroopan ensimmäiset ”paperitehtaat”. Kuvissa museon paperintuotantolaitos ja osa siitä.

Jos olet tänne asti jaksanut lukea tässä vielä lisätietoa, mikä itseäni auttoi opaslehtiesten ja infotaulujen ymmärtämiseen. Lähinnä nimityksiä ja niiden selvennyksiä, joita esiintyy paljon.

Dynastia = suku, johon kuuluu joukko peräkkäisiä hallitsijoita tai muu merkittävä, pitkäaikaista valtaa käyttävä suku. Puhutaan esimerkiksi Muslimidynastiasta.

Al-Andalus = arabiankielinen nimi arabien valtaamalle alueelle Iberian niemimaalla. Laajimmillaan Al-Andalus ulottui Pyreneitten pohjoispuolelle Etelä-Ranskaan asti. Vuodet 711–1492.

Al-Andalusin muslimeita kutsuttiin maureiksi.

Kalifi = on arabiankielinen arvonimi, jota käytetään Muhamedin seuraajasta ja kalifi on islaminuskoisen yhteisön eli umman johtaja

Umma = islamin uskovien yhteisö, joka tarkoittaa puhekielessä myös samassa moskeijassa käyviä ihmisiä ja sitä voi pitää samana kun kristinuskon seurakuntaa.

Kalifaatti = on islamilainen valtiomuoto, jonka johdossa on kalifin arvonimeä käyttävä islamilainen hallitsija. Oppi kalifista ja hänen tehtävistään on säädetty shariassa eli Jumalan antamassa laissa ihmiskunnalle.

Taifa = Taifa on Espanjassa vallalla olleille pienille muslimivaltioille käytetty nimitys. Esimerkkejä esim Toledon, Sevillan ja Granadan taifat. Lukuisat taifat syntyivät sen jälkeen kun suuri yhtenäinen Gordoban kalifaatti hajosi.

Emiiri = ”komentaja”, heimopäällikön arvonimi arabimaailmassa. Emiirejä pidetään yleensä korkea-arvoisina šeikkeinä, mutta nimitystä käytetään ruhtinaan tapaan myös eräistä monarkeista, jolloin heidän valtakuntaansa kutsutaan emiraatiksi.

Almohadit = olivat alun perin pohjoisafrikalaisia berbeerejä, jotka muodostivat viidennen dynastian maurien valtakunnassa 1100-luvulla. He valloittivat koko Pohjois-Afrikan Egyptiin asti sekä islaminuskoisen Espanjan.

Almoravidit ovat Marokon berberi-imperiumeista ensimmäinen ja suurin. Almoravidit olivat jyrkkää islamin tulkintaa kannattavien Saharan betberiheimojen liitto.

Umayyad-dynastian hallitsijat. Useimmat heistä osallistuivat mahtavan Cordoban moskeijan rakentamiseen laajentamalla sitä.

Abd al-Rahman I (756-788)

muutti Espanjaan Syyrian Damaskoksesta. Hän kävi sotaa paikallisia muslimihallitsijoita vastaan ja voittonsa jälkeen perusti cordoban emiraatin ja hallitsi al-Andaluciaa vuosina 756-788 ja teki Cordobasta pääkaupungin. Abd al-Rahman I oli julma toisinajattelijoita tyrannisoiva hallitsija. Hän oli samalla hurskas mies (hiukan kyseenalainen yhdistelmä tosin). Tätä emiiriä saa maailma kiittää kuuluisasta Cordoban moskeijasta, la Mezquita. Hän nimittäin aloitti vuonna 785 suuren moskeijan rakentamisen. Moskeijaa laajennettiin seuraavien parinsadan vuoden aikana eri emiirien ja kalifien toimesta. Abd al-Rahman I:stä seurasi emiirinä hänen poikansa.

Moskeijan rakennustyöt aloittanut hallitsija.

Hisman I ( 788–796).

Hisham I:tä seurasi emiirinä hänen poikansa.

Hän rakennutti moskeijaan alkuperäisen minareetin.

Hakam I (796–822).

Hakam I oli kolmas samaan sukuun kuulunut Cordoban emiiri vuosina 796–822. Elämä tuohon aikaan al-Andaluciassa ei ollut rauhallista. Oli paljon riitoja ja eri klaanien välisiä sotia. Hallitsijat eivät luottaneet kehenkään, oli paljon vakoilua ja kapinoita. Salaliittolaisia ristiinnaulittiin, esimerkiksi Cordobassa Hakam I järjesti 300 kapinaliikkeen osallistujan ristiinnaulitsemisen palatsinsa edustalle.

Hakam I:tä seurasi emiirinä hänen poikansa.

Abd ar-Rahman II (822-852)

neljäs Umayyad-dynastiaan kuulunut emiiri vuosina 822–852. Abd ar-Rahman II kausi oli loisteliasta aikaa. Oli kukistettu verinen Toledon kapina ja voitiin elää ainakin jonkin aikaa rauhallisesti. Tämä emiiri suosi taiteita ja varsinkin musiikkia.

Moskeijan ensimmäinen laajennus oli tämän emiirin töitä. Laajennusta pidetään tärkeimpänä laajennuksena.

Abd ar-Rahman II seurasi emiirinä hänen poikansa:

Muhammad I (852–886).

Muhammad I oli viides Umayyad-dynastiaan kuulunut Cordoban kalifaatin emiiri vuosina 852–886 isänsä Abd ar-Rahman II jälkeen.

Muhammad I kuoltua häntä seurasi emiirinä hänen poikansa Al-Mundhir

Al-Mundhir (886–888)

oli kuudes Umayyad-dynastiaan kuulunut Cordoban kalifaatin emiiri vuosina 886–888. Hän joutui kohtaamaan jatkuvia kapinoita ja maan ollessa hajoamisen partaalla hän kuoli hallittuaan vain kaksi vuotta.

Al-Mundhirin seuraaja oli hänen oma veljensä Abdullah ibn Muhammad (888–912).

Abdullah ibn Muhammad (888–912).

oli seitsemäs Cordoban emiraatin emiiri vuosina 888–912 . Abdullahin hallituskautta leimasivat myös sisäiset riidat ja kapinointi. Hän oli saamaton hallitsija ja kuoli 67-vuotiaana. Näihin aikoihin al-Andalus oli käytännössä hajonnut pieniksi, paikallisten ”paronien” johtamiksi yksiköiksi.

Abdallahin kuoltua häntä seurasi emiirinä hänen pojanpoikansa Abd ar-Rahman III

Abd ar-Rahman III (912–961)

Abd ar-Rahman III julisti itsensä kalifiksi ja hänestä tuli siis Umayyad-dynastian ensimmäinen kalifi vuodesta 929. Hän oli loistava valtiomies, joka muokkasi sisäisten ristiriitojen repimästä valtiosta Euroopan kukoistavimman kulttuuriyhteisön.

Abd ar-Rahman III oli oppinut mies, joka houkutteli luokseen oppineita Euroopasta, Afrikasta ja Aasiasta ja jonka aikana Cordobasta tuli varteenotettava kilpailija Bagdadille muslimimaailman kulttuurikeskuksena. Hän pyrki integroimaan eri kansanosat osaksi hallintoaan ja antoi omissa kaupunginosissaan asuville juutalaisille suhteellisen paljon vapautta. Hänen vapaamielisyytensä sai myös aiemmin maanpakoon lähteneen arabifilosofi Ibn Maserran palaamaan takaisin.

Hänen hallituskaudellaan rakennettiin uusi minareetti uudelle paikalle. Nykyään osia tästä on jäljella kristittyjen kuningkaiden rakennuttaman katedraalin kellotornin rakenteissa.

Abd ar-Rahmania III seurasi kalifina hänen poikansa Al-Hakam II

Al-Hakam II (al-Ḥakam II ibn ʿAbd al-Raḥmān III) (961–976)

oli toinen Cordoban kalifi al-Andaluciassa kuolemaansa asti.

Hän kehitti maataloutta uusien kastelukanavien rakentamisella. Taloudellista kehitystä tuettiin katuja laajentamalla ja kauppatoreja rakentamalla. Hän oli kiinnostunut kirjoista ja tiedosta, ja hän kokosi valtavan, 400 000 nidettä käsittävän kirjaston, joka poltettiin Córdoban berbeeripiirityksessä vuonna 1100.

Kalifi laajennutti Córdoban tärkeintä moskeijaa, Mezquitaa hänen aikanaan (vuonna 976) Medinat al-Zahra kuninkaallinen residenssi, valmistui. Täällä emme ehditty käymään. Sen rakennustyöt oli aloittanyt Abd ar-Rahman 40 vuotta aikaisemmin. Al-Hakam II:ta seurasi hänen poikansa Hisham II, mutta tämä oli nimellinen hallitsija kun suurvisiiri al-Mansur Ibn Abi Aamir hallitsi oikeasti maata.

Moskeijan toinen laajennus tämän hallitsijan aikaansaannos

Hisham II eli Hisham Abu al-Walid Ibn al-Hakam (976-1013)

oli Umayyad-dynastiaan kuulunut kolmas ja viimeinen Cordoban kalifi.

Suvun hallituskausi loppui häneen.

Tämän hallitsijan kaudella oikeaa valtaa käyttänyt suurvisiiri sl-Mansur teki moskeijaan vielä yhden lisäyksen, ns. kolmannen laajennuksen, jonka ansiosta moskeijasta tuli suorakaiteenmuotoinen rakennus. Täm lisäysosa ei ole yhtä upea edellisiin lisäyksiin verrattuna.

Tein aika paljon taustatyötä ennen matkaa. Nähtävää on todella paljon ja olikin hyvä, että jo etukäteen tiesi kohteista edes jotain. Muuten ei neljässä päivässä olisi niin montaa mielenkiintoista kohdetta ehtinyt nähdä. Kirjoitan jossain vaiheessa tännekin meidän ”matkaohjelman” ja listan kohteista.

WhatsApp
Email
Scroll to Top