La Mezquita-Catedral de Córdoba tai Gran Mezquita de Córdoba/Córdoban suuri moskeija
Cordoballa on monta UNESCON maailmanperintökohdetta. Yksi niistä ja kiistaton ykkönen on Cordoban moskeija, La Mezquita. Cordoban moskeijaa pidetään islamilaisen lännen yhtenä tärkeimmistä monumenteista. Se onkin todella vaikuttava paikka, jolla on upea historia. Olen ollut onnekas kun pääsin tutustumaan tähän paikkaan.
Kirjoitan nyt joitain tietoja tästä rakennuksesta. Ei koskaan tiedä vaikka palaisin joskus uudelleen vaeltamaan Cordoban kapeilla kujilla tai tuolla suuren moskeijan pylväsviidakossa. Täältä sitten löydän helposti tietoja.
Olen jakanut moskeijaa koskevat tiedot kahteen eri postaukseen. Tämä on osa 1 ja se käsittää moskeijan katedraaliosan ja muut kuin islamin Macsuraa osaa koskevat. Osassa 2 kerron moskeijan islaminuskon elementeistä. Sen löytää tästä linkistä: osa 2.
Kävimme kaupungissa talvella 2024. Luin ja keräsin netistä aika paljon tietoa ennen matkaamme. Cordobassan kaupunki oli suuren loistonsa ja muslimivallan aikana läntisen Euroopan suurin kaupunki. Siellä sanotaan olleen noin 300 moskeijaa.
Maailma saa kiittää Damaskoksesta Espanjaan muuttanutta Umayyad-dynastian emiiriä Cordoban hienosta moskeijasta. Miehen nimi oli Abd al-Rahman I. Hän valtasi joukkoineen Cordoban, perusti Cordoban emiraatin ja hallitsi al-Andaluciaa vuosina 756-788.
Moskeijan rakentamisen hän aloitti vuonna 786 purkamalla paikalla olleen visigoottien San Vicenten basilikan. Tästä on meidän aikoihin asti jäänyt todisteita moskeijan kellarissa. Emiiri käytti purkamisesta saatua materiaalia ja kaupungin roomalaistemppeleissä olleita jäänteitä rakennusmateriaalina. On myös todettu, että osa moskeijan rakennukseen käytetystä materiaalista on peräisin Meridan roomalaisista rakennuksista. Meridahan sijaitsee lähellä Cordobaa.Linkki kirjoitukseeni matkastamme Meridaan.
Abd al-Rahman I :stä seuranneet emiirit ja kalifit laajensivat moskeijaa entisestään seuraavien parin sadan vuoden aikana. Moskeijan lopullinen laajennus tehtiin vuonna 988. 1000-luvulla moskeijaan mahtui 18 000 rukoilijaa. Vain Mekan moskeija oli sitä suurempi.
Kun Espanjan ns. kristityt kuninkaat ja Ferdinand III valtasi Cordoban vuonna 1236, oli taas vuorossa moskeijoiden muuttaminen. Saman kohtalon kärsi myös tämä islamin uskon pyhä paikka. Tällä kertaa se muutettiin roomalaiskatoliseksi katedraaliksi.
Muutostöitä ei kuitenkaan aloitettu heti, sillä valloittajatkin olivat ihmeissään ja ihastuksissaan moskeijan kauneudesta ja jättivät sen rauhaan sadoiksi vuosiksi. Lopulta asiaa ajaneet saivat kuitenkin tahtonsa läpi ja lupa moskeijan muuttamiseksi katolliseksi kirkoksi saatiin kuningas Carlos V:ltä. Aluksi moskeijaan lisättiin kappeleita, ensimmäinen kokonaan lisätty kappeli oli joidenkin oppaiden mukaan kuninkaallinen kappeli (Capilla Real). Mutta senkään rakentaminen ei alkanut ennen 1300-lukua.
Kaikkein merkittävin muutos oli kuitenkin renessanssikatedraalin käytävän ja suljetun kuorialueen rakentaminen keskelle moskeijaa. Työt aloitettiin vuonna 1523. Uuden katedraalin lisäys vaati kymmenien moskeijan kaaripylväiden purkamista. Onneksi moskeija oli niin iso, että sen sisään mahtui kokonainen katedraali ja suurin osa pylväistä säilyi. Oppaat kertovat, että Carlos V olisi muutosten valmistuttua käynyt paikalla ja lausunut kuuluisat sanansa:
”Habéis construido aquí lo que vosotros o cualesquiera otros, podrían haber construido en cualquier parte: con ello habéis destruido algo que era único en el mundo.”
”Olet rakentanut tänne sen, mitä sinä tai kuka muu tahansa olisi voinut rakentaa missä tahansa: tällä olet tuhonnut jotain, mikä oli ainutlaatuista maailmassa.”
Historioitsijat eivät kuitenkaan ole pystyneet varmistamaan tämän tokaisun oikeaperäisyyttä, sillä se ilmestyy ensimmäistä kertaa kirjallisiin dokumentteihin vasta 100 vuotta oletetun tapahtuman jälkeen. Olkoon nyt sitten niin tai näin, mutta olen kyllä Carloksen kanssa täysin samaa mieltä.
Meille moskeijan muutoksista jäi kuitenkin mahdollisuus tarkkailla eri arkkitehtoonisia tyylejä, kuten Umayyadin, goottilaisen, renessanssin ja barokin tyylejä kaikkia samassa paikassa. Paikka on täydellinen yhdistelmän näistä kaikista. Ja edelleen paikka on todella kaunis ja jäljelle jätettiin suurin osa sen pylväskäytävista ja esimerkiksi koristeellinen Mihrab. Mihrab on moskeijoissa syvennys, joka osoittaa suunnan eli Qiblan Mekkaan.
Nykyisen kirkon torni on ollut tietysti aikanaan moskeijan minereetti. Sisääntulon edessä on kaunis etupiha nimeltä Patio los Naranjos. Moskeija on pihoineen kooltaan 22 250 neliömetriä.
Kuvassa näkyy eri emiirien kalifien nimet ja heidän aikanaan tehdyt moskeijan lisäykset. Tämän kuvan olen kopioinut yhdestä oppaasta. Kun kuljet moskeijassa huomaat kyllä nuo kuvan eri rakennusvaiheet esimerkiksi pylväistä ja kaarista.Ensimmäisien osien pylväät on hienompia ja useissa on jalustat jne. Viimeinen osa Al-Mansurin tekemä on kaikkein vaatimattomin.
Seuraavasta linkistä minulle oli paljon apua paikan etukäteen tutustumiseen. Tekijät kuuluu käsitykseni mukaan Madridin yliopiston porukkaan. Ihan varma en ole.
Moskeijan eri rakennusvaiheet eri emiirien aikana selviää hyvin tämän linkin takaa. Siitä näette, että vaiheita oli monta. Linkki tuolle sivulle
http://mezquita-catedraldecordoba.es/en/descubre-el-monumento/la-historia/
Kun kuljin moskeija-katedraalissa yli kaksi tuntia ja vaikka olin etukäteen yrittänyt lukea mahdollisimman paljon tietoa siitä, minulle kävi kuten niin useasti näissä hienoissa suurissa monumenttaalisissa rakennuksissa, että lopulta en vain enää jaksanut ”sulatella” kaikkea sitä uutta ja hienoa. Annoinkin itselleni armoa, enkä yritäkään tavoistani poiketen ymmärtää ja olla tarkasti selvillä kohteen kaikista yksityiskohdista. Eniten moskeijakäynnistä saa itselleen kun vain nauttii sen kauneudesta, vaeltelee suuressa pylväsviidakossa ja ihmettelee eri kappeleita, alttareita ja mitä ihmeellisimpiä osia. Elämäni aikana olen käynyt yhdessä toisessakin paikassa, jossa löin ”hanskat tiskiin”, enkä edes yrittänyt ”päästä kartalle” ja käsittää kaikkea näkemääni vaan vain nautin kauneudesta ja ihmeellisyydestä. Se paikka oli Rooma ja Rooman Sikstuksenkappeli.
Joka tapauksessa itselle jäi mieleen moskeijasta kauniit kaksoiskaariholvit, upeat erilaiset pylväät ja Villaviciosa-kappeli. Sitä ei oikeastaan miellä edes kappeliksi, jos ei olisi etukäteen lukenut. Samoin kuninkaallinen kappeli/Capilla Real, joka on upea Mudejar esimerkki. Pari muutakin todella upeaa kappelia oli myös. Näistä kaikista vähän juttua alla. Samoin Moskeijan takaosassa oleva runsaasti koristeltu Mihrab oli todella kaunis. Siitä kirjoitin kokonaan oman postauksen. Linkki tässä moskeija osa 2 postauksessa.
Pylväistä:
Yritin selvittää kuinka monta pylvästä tässä upeassa monumentissa on, mutta tehtävä osoittautui liian vaikeaksi, koska moskeijaa laajennettiin moneen otteeseen ja pylväitä lisättiin tietysti jokaisessa lisäysosassa. Jotkut lähteet ovat ottaneet mukaan kaikki pylväät, jotkut taas vain rakennusta tukevat pylväät ja koristepylväät on jätetty pois laskuista. Samoin kappeleissa on pylväitä. Ja kaupungin vallanneet kristityt kuninkaat sotkivat palettia vielä enemmän ja iso osa pylväistä hävitettiin katedraalin tieltä.
Noista pylväistä ja niiden kaksoiskaarista sanotaan, että niiden esikuvana on ollut lähikaupungin Méridan roomalainen vesijohto eli akvedukti.
Pylväät olivat yksi suurimmista kustannuksista Cordoban suuren moskeijan rakentamisessa, joten kun ne voitiin ottaa muista rakennuksista koko kaupungin alueelta, siitä tuli suuria säästöjä. Tässä näyttää olevan roomalainen pylväs, jota maurit käyttävät uudelleen.
Columna del infierno/ Helvetin pylväs
Moskeijassa on pylväiden seassa myös yksi erikoinen pylväs. Se on siirretty jostakin esi-andalusialaisesta rakennuksesta. Pylväs on peitetty lasilla tai jonkinlaisella suojakuorella. Legenda kertoo, että tämä pylväs tulee suoraan helvetistä, koska metallilla hierottaessa syntyy rikin haju. Tästä syystä se piti suojata meiltä typeriltä nykyihmisiltä. Oli nimittäin tavallista, että siihen hierottiin kolikoita ja katsottiin tuleeko hajuesiin. Tämä hankaaminen on sitten pikkuhiljaa vaurioittanut pylvästä. Totuus hajusta on, että se tulee luultavasti koska pylväs tulee vulkaanisesta louhoksesta tai marmorista, joka sisältää oksideja tai orgaanisia happoja, joilla on yleensä tuo haju hankaamisen jälkeen.
Katto
Moskeija-katedraalissa on monenlaisia kattoja. Esimerkiksi katedraaliosan upea kupolikatto, kuoriosan katto, Villaviciosa-kappelin kohdalla hieno puukatto samoin kun juuri ennen moskeijan Macsura aluetta yksi moskeijan upeimmista, nimittäin entisöity lehtikuusikatto. Sen mallina on käytetty aikanaan täysin hävinnyttä kattorakennetta, josta onneksi löydettiin ja pelastettiin muutama palkki, joita käytettiin sitten mallina. Suurin osa katoista on kuitenkin valkoisia betoniholvikattoja. Syynä ehkä paloturvallisuus. Kehotankin kaikkia paikalla käyviä suuntaamaan katseensa ylös siellä kulkiessa.
Patio de los Naranjos
Tämä moskeijan ”etupiha” on päivällä kaikille avoin alue. Sieltä yhdestä ovesta on käynti moskeijaan sisälle ja toisesta sitten ulos. Kiva alue vain vaikka kävellä ja ihastella sen eri suihkulähteitä. Patio de los Naranjos vastaa sahnia eli peseytymisterassia, jossa ihmisten piti Andalusian aikoina pestä jalat, kasvot ja käsivarret ennen kuin menivät moskeijan rukoushuoneeseen. Siksi siellä oli suihkulähteitä.
Reunoilla olevien holvikäytävien seinillä on isoja puulevyjä. Ne ovat oppaan mukaan moskeijan kasettikaton veistettyjä puulautoja ja palkkeja Alhakem II:n ajalta. Tälläisistä palkeista luin, että vuonna 2008 Lontoossa olisi pidetty huutokauppa, jossa joku oli huutanut itselleen viisi kappaletta 1,5 miljoonalla eurolla.
Huomio, että jos ja kun ostat liput netistä etukäteen ja ostat itsellesi myös audio-oppaan, on sinun etukäteen noudettava se patiolla olevasta kojusta. Tätä ei ole erikseen mainittu lipussa ja sitä audiokapulaa ei enää moskeijan sisältä saa.
Katedraaliosa
Kuori, Traschoro(takakuori) ja pääkappeli
Pääkappeli, kuoro ja Trascoro muodostavat moskeija-katedraalin ytimen.
Takakuori eli traschoro on tila tai alue, joka on kuorin takana. Tämä tila on koristeltu ikäänkuin alttaritauluksi tai alttariksi.
Sitten on vielä olemassa Transaltar (taka-alttari). Transalttari on uskonnollisen arkkitehtuurin termi, joka määrittelee suuren kirkon tai katedraalin pääalttarin takana olevan tilan. Ne ovat yleensä voimakkaasti koristeltuja.
Cordoban katedraalin transaltar on kaunis seinä, jossa on kolme kappelia. Seinä on hienosti suunniteltu kunnioittaen vanhaa. Arkkitehti on ensin purkanut vanhat pylväät ja koonnut ne sitten uudestaan lisäten niihin kristillisiä reliefejä.
Katedraaliosa ja sen upeat kuoripulpetit eli tuolit
Upeat kuorituolit on suunnitellut ja kaivertanut sevillalainen kuvanveistäjä Pedro Duque Cornejo, joka työskenteli niiden parissa vuosina 1748–1757. Sanotaan että työhön osallistui jopa 46 työntekijää. Itse mestari ei ehtinyt nähdä valmiina työtään, sillä hän kuoli vain vähän ennen sen valmistumista. Hänet on haudattu kuorialueelle.
Kuoriosa on yksi viimeisistä espanjalaisen barokin mestariteoksista ja viimeinen Espanjaan rakennettu kaiverrettu kuori. Se koostuu viidestäkymmenestä istuimesta, jotka on järjestetty kahteen tasoon. Alemman tason istuimien selkänojassa on Córdoban pyhimysten kohokuvioita kasviaiheisten kuvioiden joukossa. Ylemmän tason istuimia koristaa kaksi medaljonkia, joissa alemmassa pienemmässä medaljongissa on kuvattu kohtauksia raamatusta ja ylempi ja suurempi esittää kuvauksia Jeesuksen tai Neitsyt Marian elämästä. Kävijän onkin syytä pysähtyä tähän kuoriosaan ajan kanssa ja tarkkailla noita upeita puukaiverriksia.
Kuorin keskellä on piispantuoli, joka on korokkeella ja jossa on pronssiset kaiteet. Myös piispantuolin kaiverrukset esittää raamatullisia kohtauksia.
Pääalttaritaulu
Katedraalin pääkappelin rakentaminen aloitettiin vuonna 1523.
Alttaritaulu on Alonso Matíasin teos vuodelta 1618.
Saarnastuolit
Saarnastuolit ovat vuodelta 1776.
Ne valmistettiin amerikkalaisesta mahongista ja marmorista ja tekijä oli ranskalainen kuvanveistäjä Miguel Verdiguierin. Vasemmalla näkyvät evankelistat Luukkaan ja Johanneksen symbolit ja oikealla pyhän Matteuksen ja pyhän Markuksen symbolit.
Yksityiskohta. Toisessa saarnastuolissa on härkä. Siitä on olemassa moskeijan legenda härästä, joka räjähti. Sen mukaan tämä saarnastuolin jalustalla oleva valkoinen härkäveistos kertoo härästä, jota käytettiin muslimiaikoina rakennustyöhön tuotujen pylväiden kuljettamiseen. Tiedetään nimittäin, että osa moskeijan pylväistä on tuotu kaupungin muista rakennuksista. Legendan mukaan kun härkä purki viimeistä pylvästä, se lyhistui maahan ja kuoli. Omistaja pyysi rakentajia etteivät he unohtaisi kauniin valkoisen härän työtä ja hänen kunniakseen tehtiin veistos.
Kappeleista:
Kristillisiä kappeleita on moskeijassa pilvin pimein. Monella seinällä ja myös keskellä. Hienoja osa, mutta en jaksanut niihin keskittyä. Muutama jäi mieleen.
La capilla de la Concepción tai toiselta nimeltään Capilla del Santísimo Sacramento tai Capilla de la Concepción de Salizanes.
Erikoismaininan saa Capilla de la Concepción de Salizanes. Kappelin työt aloitettiin vuonna 1679 ja valmistuivat vuonna 1682. Piispa Alfonso de Salizanes haudattiin kappeliin hänen kuolemansa jälkeen. Hän oli rakennuttanut kappelin omaksi hautapaikakseen.
Tässä kappelissa on upea kupoli ja Melchor de Aguirren alttaritaulu on merkittävin teos. Pääkappelia edeltää esikappeli, josta minulla on tässä kuva. Hieno kupoli ja punaista Capra-marmoria paljon. Kupoliin on maalattu Pyhän Hengen kyyhkynen, jonka ympärille lentelee pieniä enkeleitä.
Parroquia del Sagrario kappeli:
Parroquia del Sagrario kappeli, joka on iso kappeli tai oma pieni pyhäkkö. Ja voi kuinka kauniit seinämaalaukset ja katto.
Tämän kappelin seinämaalauksista, freskoista, sanotaan, että ne ovat mahdollisesti tärkein laatuaan koko Andalusian alueella. Tätä kappelia käytetään kuulema paljon hääkappelina. Mahtoikohan tuo pari jonka näimme Patio los Naranjosilla olla käynyt tuolla vihillä.
Capilla de Villaviciosa.
Alhakén II:n laajennuksessa. Tämä kappeli on todella mielenkiintoinen. Se rakennettiin vuosina 1257–1274. Se oli alkujaan Cordoban moskeija-katedraalin ensimmäinen pääkappeli vuoteen 1607 asti ennen nykyisen rakentamista
Tämä kappeli ja sen tila hämmensi minua oppaissa. Se ei oikein näytä edes kappelilta vaan vain toisista tiloista poikkeavan näköisenä tilana. Sen historian mukaan se siis rakennettiin 1257 kun moskeija muutettiin kaupungin valloittajien toimesta kirkoksi. Tässä tilassa suoritettiin vuosina 1236 – 1607 kaikki kirkolliset seremoniat. Vuodesta 1607 vuoteen 1879 se pysyi Villaviciosan kappelina. Vuodesta 1879 nykypäivään se on ollut tila, josta on purettu kaikki uskonnolliset elementit. Ainoastaan Santa María del Solin alttari ja jotkut hautakivet ovat entisestä pääkappelista muistuttamassa.
Mutta mikä on kaikkein mielenkiintoisin tieto tästä alueesta? Se on, että ennen moskeijan Al-Hakam II laajennusta tässä kohdin oli moskeijan Qibla muuri, Macsura ja Mihrab, eli moskeijan ensimmäisen laajennuksen aikainen Mihrab on ollut tässä.
Kuninkaallinen kappeli/Capilla Real
Enrique II Kastilialainen perusti kuninkaallisen kappelin. Se rakennettiin Kastilian ja Leónin kuningasten Ferdinand IV:n ja Alfonso XI:n hautapaikaksi, mutta lopulta heitä ei sinne haudattu vaan Sevillaan.
Rakentaminen aloitettiin vuonna 1258 ja kappeli valmistui vuonna 1371. Kappelissa on upeat mudejar koristukset ja kupoli. Harmillista oli, että se oli rumalla seinällä suljettu eikä sisään päässyt. Mutta joitakin yksityiskohtia näkyi eri koloista. Jostain lähteestä sain sen käsityksen, että se olisi ollut alkuperäisen katedraalin pääaltarin käytössä.
Cordoban moskeija-katedraalin Macsura, Qibla ja Mihrab
Moskeijassa on ns. Maqsura-alue ja sen eri osat. Kirjoitin näistä kauniista moskeijan osista ihan oman postauksensa, joiden kuvaukset löytyy täältä. Moskeija osa 2.
Maqsura tarkoittaa moskeijoissa olevaa varattua aluetta, joka on tarkoitettu kalifin tai imaamin käyttöön rukousten aikaiseksi paikaksi.
Alueella on Mihrab seinä tai kaunis oviaukko, joka näyttää rukoilijoille suunnan Mekkaan. Tätä suuntaa sanotaan Qiblaksi. Se on seinään rakennettu syvennys. Todella kaunis, jossa kirjoituksia, jotka on tehty mosaiikeista. Jos haluat lisää tietoa näistä kirjoituksista tai kuka ne teki ja mitä niissä kerrotaan lue asiasta tuosta minun toisesta postauksesta.
Qiblan suunta Cordoban moskeijassa on erikoinen ja poikkeaa tavanomaisesta. Samasta paikasta voit lukea siitäkin.
Mihrab seinässä on myös Mihrabin lisäksi kaksi muuta oviaukkoa. Toinen Arco de sabat vie kalifin yksityiseen käytävään, jota pitkin hän pääsi moskeijaan.
Toinen ovi, Arco de tresoro, vie aarrehuoneeseen.
Macsura alueella on upea mosaiikein koristeltu kupolikatto
Córdoban moskeija-katedraalin San Clemente -museo
Almanzorin laajennusosassa Macsuran vieressä. Tila on ollut aikaisemmin esimerkiksi kuningas Alfondo X käytössä, hän varasi sen hautakappelikseen, mutta luopui hankkeesta. Muutkin kuninkaat ja merkkihenkilöt on aluetta käyttäneet. Nyt alue on museo, jossa voi ihastella esimerkiksi hienoa Enrique de Arfen vuosina 1514–1518 kaivertamaa kulkuemonstrancea. Tälläisen monstrancen kuljetetaan Corpus Christi -juhlissa. Esine painaa 200 kg ja se on 2,63 metriä korkea. Kultaa ja hopeaa.
Yhdellä seinällä on Kivenhakkaajan merkit
Tämä on louhosmestareiden allekirjoitusten kokoelma, jossa on arabiankielisiä nimiä ja symbooleja niiltä kivenhakkaajilta, jotka eivät osanneet kirjoittaa. Louhosmestarit toimittivat materiaalia moskeijaan. Nämä merkit on kopioitu muinaisista kivipaloista ja valettu näihin valkoisiin paloihin.
Canon Bartolomé de Leónin sarkofagin kansi, joka on valmistettu valkoisesta kalkkikivestä. Hän kuoli 3. syyskuuta 1545 67-vuotiaana ja haudattiin San Nicolás de Barin kappeliin.
Museon yksi huomionarvoinen esine on kellotornin kellon poikkeuksellinen koneisto. Sen teki Manuel García Pinto vuonna 1747, mutta se vaurioitui vakavasti vuoden 1755 Lissabonin maanjäristyksessä.
Alkuperäiset keskiaikaiset laatat.
Lopuksi laitan kuvia moskeijan ulkopuolelta. Meillä oli hotelli vastapäätä moskeijan ulkomuuria. Osa muurista on hiljan entisöity ja sen koristeet on todella kauniita. Osassa muuria näkee hyvin kristinuskon merkit kun valloittajat tietysti halusivat jättää oman leimansa ja mitätöidä muslimihallitsijoiden vallan. Kannattaakin tarkkailla kaikkea moskeija katedraalia liittyvää juuri siitä näkökulmasta, että uudet kaupungin valtaapitävät halusivat osoittaa valtansa ja mitätöidä edellisten hallitsijoiden uskonnolliset symboolit.
Jos siis haluat lukea lisää Macsura alueesta ja Cordoban moskeijan islaminuskontoon liittyvistä elementeistä mene osaan no2. yhteen postaukseen ei voinut kaikkea laittaa.
Voit jakaa tämän postauksen näillä painikkeilla: