Luin Mondo lehdestä Espanjan itsehallintoalueesta Extremadurasta. Lehden mukaan Extremaduraa voisi nimittää Espanjan Kainuuksi – rajaseuduksi. Tuosta Mondon artikkelista tuli mieleeni kirjoittaa ja laittaa tänne muutama kuva meidän Extremaduran retkestä, jonka teimme jo vuosia sitten keväällä 2018.
Extremaduran historiasta löytyy myös viittaus konkistadoreihin. Espanjaksi conquistadores eli valloittajat. Heiksi kutsuttiin niitä espanjalaisia sotilaita, jotka valtasivat maan takaisin muslimeilta 1400-lopulla. Takaisinvaltauksen jälkeen kristityt kuninkaat eivät oikein tienneet mitä tekisivät kaikilla niillä sotilailla, jotka olivat osallistuneet takaisinvaltaukseen. Heistä oli muodostunut pieni ongelma, sillä he eivät osanneet muuta kun sotia. He kiertelivät nyt ympäri Extremaduraa ryöstelemässä ja riehumassa. Elettiin aikaa jolloin Kolumbus oli juuri löytänyt Amerikan. Keksittiin lähettää nämä työttömät sotilaat meren taakse valloittamaan Espanjalle uusia alueita ja hankkimaan rikkauksia. Näillä meren taakse suuntautuneilla retkillä oli surulliset seuraukset. Yksi kuuluisimmista konkistadoreista nimeltään Hernán Cortés voi liittää ansioluetteloonsa esimerkiksi asteekkivaltakunnan tuhoamisen. He veivät tuliaisiksi mukanaan uudelle mantereelle kulkutauteja kuten isorokon ja tuhkarokon. Iso osa alkuperäisasukkaita kuoli, koska heillä ei ollut vastustuskykyä Euroopasta tuotuihin ”tuliaisiin”. Esimerkiksi vuonna 1545 alkoi epidemia, jossa kuoli 15 miljoonaa ihmistä. Nyt 2000-luvulla tehdyissä DNA-testeissä tämän epidemian syyksi on selvinnyt Salmonella-sukuun kuuluva bakteeri.
Luonto Extremadurassa on kaunista. Ajaessamme ihastelimme laajoja vehreitä metsä- ja peltoalueita. Alueella nähtiin paljon ja isoja sika-, lammas- ja lehmälaumoja syömässä ruohoa tammipuiden varjossa. Alueella tuotetut juustot ja kinkut onkin maailmankuuluja.
Monfragüen luonnonpuisto
Extremadurasta löytyy monia luonnonsuojelualueita. Meilläkin oli tarkoitus tutustua päiväretken muodossa Monfragüen luonnonpuistoon. Tutustuminen jäi kuitenkin lyhyeksi. Satoi nimittäin kaatamalla koko sen päivän jolloin sillä suunnalla ajoimme. Sen verran kuitenkin autosta pystyimme poistumaan, että hetken ihastelimme Monfragüen kuuluisia alkuperäisasukkaita, korppikotkia. Nämä upeat linnut liitelivät sateesta huolimatta kuuluisan Salto del Gitanon kalliomuodostelman yllä. Laji on nimeltään Gyps Fulvus (hanhikorppikotka) ja Monfragüessa niitä on yli 80 paria.
Salto del Gitano on puiston tunnetuin näköalapaikka. Sieltä oli upeat näkymät jopa sateella kauniille kallioille ja alhaalla olevalle Tajo-joelle.
Tajo-joki on muuten Iberian niemimaan pisin joki, 1038 km, josta 716 km on Espanjassa. Se on myös Espanjan ja Portugalin rajajoki ja virtaa myös Portugalissa. Joki alkaa Albarracinin vuoristosta. Teruelin ja Albarracinin kylän läheltä ja siis ihan toiselta puolelta Espanjaa. Tajo laskee Atlantiin Lissabonin kohdalla. Joskus olen haaveillut reissusta Tajoa seurailen sen alkulähteeltä Atlantin rannalle.
Plasencia on kaupunki Extremaduran itsehallintoalueella. Asukkaita on noin 41000. Plasencia on Jerte joen varrella.
Monfragüesta ajettiin yöksi Plasenciaan. Sää oli niin huono, että oikein mihinkään ei innostanut lähteä. Pikaisesti kävin Plasencian uudessa ja vanhassa katedraalissa ja Plaza Mayorilla kuvaamassa kaupungintalon ja sen kuuluisan kellotornin ja siinä seisovan patsaan.
Sateen takia päätettiin tehdä pieni autoajelu Jerte-joen vartta pitkin ja ihailla maisemia ja juuri kukintansa aloittaneita kirsikkapuita. Jerten laaksohan on kuuluisa kirsikoistaan. Päätimme, että joskus vielä tulemme takaisin ja tutkimme kunnolla sekä Cásereksen ja Plasencian vanhojen kaupunkien kujat ja nähtävyydet.
Seuraavana päivänä sade hellitti sen verran, että vaikka olimmekin jo suuntaamassa takaisin Torreviejaan, päätimme poiketa Yusten luostarissa. Tästä historialtaan mielenkiintoisesta luostarista kirjoitin aikanaan oman postauksen.
Extremaduran itsehallintoalueen tärkeimmät kaupungit ovat Merida, Cáceres, Plasencia ja Badajoz. Merida, Extremaduran pääkaupunki, oli tosi mielenkiintoisin. Upea historia Rooman ajoilta asti ja paljon nähtävää. Meridasta ja mielenkiintoisesta Yusten luostarista ja sen lähellä olevasta saksalaisten sotilainen hautausmaasta olenkin jo kirjoittanut tänne blogiini. Cácerestakin löytyy muutamia kuvia.
