Ja viljelyynhän tarvitaan vettä. Tärkein veteen liittyvä asia tällä alueella on perinteinen kastelujärjestelmä, nerokas, monimutkainen ja labyrinttimainen kastelukanavien ja salaojien verkosto. Tämä jo arabien aikanaan alueelle kehittämä järjestelmä tuo veden viljelijöille Segura joesta. Se jakaa vedet eri pelloille ja hedelmätarhoihin erilaisten sulkuporttien ja patoporttien kautta. Ylimääräinen vesi johdetaan ojiin ja sieltä taas eteenpäin. Vesi kulkee näiden peltoalueiden läpi ja kastelee niitä, mutta kulkee ”työnsä tehtyään” eteenpäin seuraaville alueille. Tämä arvokas luonnonvara on laitettu tavallaan kiertoon. Moni Vega Bajan alueella luonnossa liikkuva tuntee ja on nähnyt näitä kanavia. Useimmat niistä on kaivettuja maapohjaisia ojia, azarbeja, mutta jotkut nykyaikana myös pohjasta ja reunoilta sementoituja todella isojakin kanavia. Ja kanavien varrella näkee sitten pato- ja sulkuportteja. Jokaiselle viljelijälle määrätään päivä ja kelloaika, jolloin he voivat käydä avaamassa sulun ja päästää vettä omille pelloilleen. Näin minulle opas eräällä turistibussimatkalla kertoi. Sana azarbe tulee myös monin paikoin esiin tässä yhteydessä. Wikipedian mukaan ”Azarbe (arabiasta sarab, latinalaisamerikkalaisen muodon kautta assarb)on oja, joka kuljettaa ylimääräistä vettä kastelusta. Se on perinteinen elementti hedelmätarhamaissa.”