Matkakertomuksia Espanjasta

Katuvaiset Semana Santa

Pääsiäiskulkueiden huppupäät

Espanjassa pääsiäisenä pidettävät kulkueet on monille tuttuja. Kohtahan taas on pääsiäinen ja Torreviejankin kaduilla tullaan näkemään pääsiäisviikon aikana monta kulkuetta. Kulkueissa nähdään myös tötterönmuotoiseen päähineeseen pukeutuneita pitkäkaapuisia kulkijoita. He ovat katuvia joita kutsutaan nimellä ”Nazareno”.

Capirote

Huppupäähineen nimi on capirote, mutta myös cucurucho ja caperuz nimeä käytetään riippuen siitä missä päin Espanjaa ollaan. Päähine tehtiin vuoteen 1990 asti ainoastaan pahvista, mutta sen jälkeen verkosta. Verkosta tehty ei ole niin kuuma ja se on mukavampi kantaa. Verkko on kiinnitetty rautalankaprofiiliin. ”Profiili tai kehys” on pyöreä pään ympärysmitan koon mukaan ja tästä lähtee ylös kaksi tukirautaa ylöspäin yhtyen ylhäällä. Kartion korkeuden määrää veljeskunnan säännöstö. Sevillassa esimerkiksi joidenkin veljeskuntien kartiot on 1,15 cm korkeat.

Nyt kun aika muuttuu ja kaikki siirtyy nettiin niin myös Espanjan veljeskunnat eli cofradiat ylläpitää omia nettisivuja. Monilla jo on nettikauppa. Surffailin ja katselin. Koko kulkueasun voi ostaa netissä ja hinta riippuu ostaako koko asun pipoineen päivineen vai vain esimerkiksi tuollaisen capiroten. Kallein koko asu jonka löysin oli 230€. Luin myös, että esim Sevillassa katedraaliin ei pääse sisään kulkueen aikana ollenkaan ellei päässä ole tuollainen capirote.

Kartion muotoinen korkean muodon katsotaan myös viittaavan siihen, että tälläisen päähineen kantaja ”katuvainen” lähestyy kohti taivasta. Kulkueissa katuvaiset voivat myös kävellä avojaloin tai olen nähnyt myös sukkasillaan käveleviä.

Sambenito

Capirote päähineen päälle tai tavallaan yli puetaan huppumainen kangas viitta, jota kutsutaan sambenito-nimellä. Viitta ylettyy yli hartioiden ja rintakehän ja peittää katuvan henkilöllisyyden. Näkemistä varten silmien kohdalla on reiät. Henkilöt, jotka näitä asuja kulkueissa pitävät ovat katuvaisia, joita kutsutaan nimellä ”nazareno”. Koko vaatetuksen väri ja muu siihen liittyvä tulee kunkin veljeskunnan säädöksistä.

Huppu tulee alun perin katolisen kirkon inkvisitio instituutiosta. Instituutio oli vahvana 1480-luvulla Espanjassa ja 1500-luvun alussa Italiassa ja Portugalissa. Tuomitulle laitettiin tötteröhattu ja selän peittävä viitta, johon kuvattiin värein hänen rikoksensa ja rangaistuksensa. 

Ensimmäiset töttetöpäät Espanjassa pääsiäiskulkueessa nähtiin 1600-luvulla Sevillassa, kun San Juan de Letrán  ja Nuestra Señora de la Hiniesta -veljeskunta otti tämäntyyppisen asun käyttöön veljeskunnan nazarenoille/katuville.

Paso

Pääsiäiskulkueessa kannetaan monen miehen ja nykyään naisenkin voimin eräänlaisen lavetin päällä pyhien patsaita ja patsasryhmiä, jotka liittyvät usein raamatun kertomuksiin. Näitä ”kantolavoja” kutsutaan pasoiksi. Oppaissa näkee myös nimeä trono, valtaistuin. Eroa en lähde selvittämään huonolla kielitaidolla tai suomalaisena täysin erilaisen pääsiäisperinteen ihmisenä. Luultavasti se liittyy kantotapaan ja kannettaviin patsaisiin. Minä puhun yleisesti pasoista.

Cofradia Santo Sepulcro/Pyhän haudan veljeskunnan paso Crevillenten pääsiäismuseossa. Tälläisiä pasoja siis kannetaan musiikin tahdissa pääsiäisenä. Tässä pasossa on todella kaunis puinen kaiverrettu jalusta ja patsas esittää Jeesusta haudassaan ja enkeli on tullut hakemaan hänen taivaaseen. Tai ainakin niin minä tämän patsaskuvaelman ymmärrän

Cofradia eli veljeskunta

Pasot omistaa eri veljeskunnat eli cofradiat. Cofradia sana tulee: etuliite co = yhteisesti tai liitto ja loppuosa tulee sanasta fratar, joka on synonyymi sanalle veljes. Siis cofradia on ryhmä ihmisiä, joilla sama toimintansa tavoite. Veljeskuntia on muitakin kun uskonnollisia. Tavallaan kiltoja. Yliopistoissa opiskelijaveljeskunnat, kalastajilla omat, tieteen taiteen jne. Ja niitä ei tietty pääsiäiskulkueessa näe.

Olen ymmärtänyt, että uskonnollisten veljeskuntien tavoitteet ja toiminnan päämäärä liityy hyväntekeväisyyteen tai johonkin asiaan vihkiytymiseen. Usein se näkyy veljeskunnan nimessä. Esimerkiksi katumuksen veljeskunnat suorittavat katumusta pääsiäisenä.

Crevillentin museon vitriinissä cofradian kaunis käsinkirjottu tunnusviiri/vaate

Kukkopatsas pasoissa

Meille täällä Torreviejassa pääsiäiskulkueessa monille on tuttu se paso,  jossa on iso katuvaa apostoli Pietaria esittävä patsas. Pietarin jaloissa on kukko.

Paso kuuluu veljeskunnalle nimeltä: Cofradía San Pedro Arrepentido. Torrelamata/pyhän Pietarin katuva veljeskunta.

Ihmettelin aikanaan mihin tuo kukko oikein liittyy. Löytyihän se netistä. Olen harmikseni hävittänyt oman 1960-luvun kansakoulun uskonnon kirjani. Siinä oli kivoja tarinoita Jeesuksen elämästä. Sieltä olisi tämäkin tarina löytynyt. Raamattua en kovin hyvin tunne.

Pietarista nimittäin kerrotaan, että hän kehui olevansa opetuslapsista uskollisin opettajalleen. Jeesus kuitenkin sanoi hänelle: ’Totisesti minä sanon sinulle, että tänä yönä, ennen kuin kukko laulaa, sinä kiellät minut kolme kertaa’.  Ja niin kävi, että kun Jeesus joutui oikeuden eteen tuomittavaksi samoihin aikoihin Pietari joutuu kiperiin tilanteisiin, jolloin häneltä kysytään tunteeko hän Jeesusta. Tilanteita on kolme ja niistä voi lukea tietty raamatusta. Kolmannen kieltämisen jälkeen jostain kuului kukon kiekuminen. Samalla Jeesus katsoo Pietaria silmiin ja tämä alkaa itkeä. Ja tarina jatkuu näin: kun ylösnoussut Jeesus ilmestyi opetuslapsille myöhemmin heidän ollessa kalassa, Jeesus kysyi Pietarilta kolme kertaa, rakastiko tämä häntä. Pietari sovitti kolminkertaisen kieltonsa kolminkertaisella rakkaudentunnustuksellaan ja sai siten katumuksen kautta takaisin paikkansa apostolien joukossa.

Ja tähän siis liittyy pääsiäiskulkueen pasojen patsaat Pietarista kukkopatsaan kanssa.

Hermandad San Pedro Arrepentido veljeskunnan paso katuva Pietari
La Confraria de La Negació de Sant Pere veljeskunnan paso harmillisen huonosta kuvakulmasta. Nainen kysyy Pietarilta, että etkös sinä ollut se Jeesuksen opetuslapsi ja Pietari kieltää ja kohta kukko laulaa
La Confraria de La Negació de Sant Pere veljeskunnan paso. Pietari selittää, että ei ole Jeesuksen opetuslapsi

Crevillentin pääsiäismuseon kukko

Crevillentin hienossa Semana Santa museossa on myös yhdessä pasossa nähtävillä kukko. Se on La Confraria de La Negació de Sant Pere veljeskunnan paso. Paso on vuodelta 1867 kuvanveistäjä Antonio Riudavets Lledón tekemä. Siinä kuvataan yhtä kohtausta niistä kolmesta, jolloin Pietari kieltää Jeesuksen. Piika lähestyy Pietaria sotilaan läsnäollessa ja osoittaa sotilaalle, että Pietari on yksi Jeesuksen opetuslapsista. Pietari kieltää tämän kätensä eleellä ja katseella.    

Pietari on myös toisessa Crevillentin pasossa, joka taas kuuluu Crevillentin Hermandad San Pedro Arrepentido veljeskunnalle. Tekijä kuvanveistäjä Carlos Rodríguez, työ vuodelta 1928.  Patsaassa Pyhä Pietari on rukoilevassa asennossa kylläkin seisaaltaan ja hän onnettomana katsoo kohti taivasta ja rukoilee anteeksiantoa kun meni kieltämään Jeesuksen. Suuri kivi, jolla Pietari seisoo on tehty korkista.

Näin pääsiäisen alla kannattaa käydä Crevillenten pääsiäismuseossa. Mielenkiintoinen museo.

Voit jakaa tämän postauksen:

Email
WhatsApp

Kommentoi

Scroll to Top