Ricoten laakso

Murcian autonomia, Ricote, Noria reitti ja Ojos

 ”Ei sanaakaan enää koronasta!” Tai ”Ahdistaa koko korona niin, etten enää viitsi lukea mitään siihen liittyvää”.  Tuntuuko tutulta? Moni on nämä lauseet kuullut ja ehkä itsekin lausunut.

Kerta kiellon päälle tai oikeastaan ensimmäinen kerta täällä minun blogin puolella kun kerron koronasta. Pakkohan tämä koko maailmaa järisyttävä ongelma jotenkin myös tänne on dokumentoida. Vaikka blogini käsittelee matkakertomuksia niin poikkean nyt tämän kerran sivupolulle. Retkeä koskevaa tietoa löytyy kuitenkin myös.

Kun korona tasan vuosi sitten rantautui ryminällä Espanjaan olimme juuri tehneet paikallisen yrityksen järjestämän bussimatkan ystäväpariskunnan kanssa Ricoten laaksoon (Valle de Ricote) katsomaan hedelmäpuiden kukintaa. Tutustuimme Cierzan kaupunkiin sekä sen lähellä olevaan pieneen kappeliin Ermita de la Virgen del buen Suceso.

Mutta vielä palaan tuohon koronaan. 13.3.2020, siis heti tuon retken jälkeen kokoonnuttiin ystäväpariskunnan luo pelaamaan kortteja. Meillä on heidän kanssaan näiden yhteisten retkien lisäksi ollut tapana säännöllisin välein kokoontua ns. peli-iltaa viettämään. Tuo ilta jäänee historiankirjoihimme. Siihen päättyi tavallaan meidän ajanjakso ”Ennen koronaa” ja alkoi uusi ”koronan aikakausi”. Se oli ilta, jonka jälkeen emme mieheni kanssa ole tavanneet ystäviämme, sukulaisiamme tai lastemme perheitä sisätiloissa tai edes ulkoravintoloissa kertaakaan. Siis vuosi sitten ja näillä mennään edelleen kunnes koko oma kupla on saanut rokotteensa.

Tuona iltana tiesimme jo, että Espanjaan on julistettu hätätila. Seuraavana päivänä astuisi voimaan totaalinen ulkonaliikkumiskielto. Kotiin tultuamme päätimme selvitä koronasta niin hyvin kun se meille vain on mahdollista. Juttelimme iltamyöhään siitä miten toimimme, mietittiin mitä vahvuuksia meillä on uuden tilanteen taklaamisessa ja millaisia haasteita ehkä kohtaamme. Tehtävä ei tuntunut ylivoimaiselta, olimme kummatkin elämämme varrella kohdanneet paljon koronaa suurempia murheita. Tiesimme, että sitä paljon puhuttua resilienssiä meillä kyllä on. Olen positiivisella mielellä edelleen vuoden jälkeenkin. On hienoa huomata miten hyvä tiimi me yhdessä olemme. Tämäkin este selätetään yhdessä.

Muutakin positiivista olemme koronan myötä saaneet. Olemme oppineet tekemään ruokaostokset netissä. Voi mikä helpotus jokapäiväiseen ruokaruljanssiin. Nyt suunnittelemme viikon ruokalistan etukäteen, teemme kerran viikossa kaupasta tilauksen ja tavarat toimitetaan kotiovelle. Näin on nyt toimittu niin Suomessa kun Espanjankin asunnolla. Tuskin enää korona-ajan jälkeenkään palaamme entiseen. Espanjassa esimerkiksi ostamme kaiken juomaveden kaupasta. Kyllä vaan on helpompaa kun niin isot kun pienemmätkin juomakanisterit tuodaan kotiovelle asti. Ei tarvitse itse raahata rappuja ylös  eikä nostella edes takaisin painavia kasseja.

Korona pakotti meidät hankkimaan myös auton. Olimme luopuneet omasta autosta sen jälkeen kun hankimme kakkosasunnon Espanjasta. Olihan turhaa pitää autoa talviaikaan Suomen parkkipaikalla ruostumassa. Mutta kun koronan myötä pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä ei maskeja käytetty eikä niiden käyttöä Suomessa saatu pakolliseksi oli meidän liikkumisemme paljolti polkupyörien varassa. Samoin Espanjassa kaikki pidemmät retket, nyt kun bussifirmat ei turistimatkoja tee ja junamatkat hurjilla Espanjan tartuntaluvuilla ei kertakaikkiaan tule kysymykseen, olisivat jääneet tekemättä. Kuitenkin halusimme nauttia luonnosta, tutustua uusiin paikkoihin ja hakea uusia kokemuksia. Niinpä siis perheeseen tuli auto ja nyt pääsee taas meneen. Aika harvoin se tuosta kadunvarrelta liikenteeseen otetaan, mutta kiva positiivinen juttu kuitenkin on, että siellä se on jos halutaan johonkin lähteä.

Mitäs muuta positiivista koronasta. No luen enemmän ja olen paljon enemmän yhteyksissä ystäviini niin netin kautta kun puhelimitsekin. Minulla on hyviä ystäviä ympäri maailmaa. On ollut mielenkiintoista kuulla heidän kuulumisiaan miten kussakin maassa korona ystävien elämään vaikuttaa. Hyvä ystäväni Englannissa on jo saanut rokotteen. Kanadassa lapsuudesta tuttu naapurintäti vilkuttelee edelleen lapselleen ja lapsenlapsilleen hoitokotinsa lasiterassin takaa. Koronan alkuaikoina pelkäsin kovasti miten Italiassa asuva entinen työkaverini selviää. Ja Saksassa asuvat ystäväni kertovat maan tiukoista koronarajoitteista ja rokotevastaisuudesta maassa. Tämä kaikki antaa perspektiiviä omaan tilanteeseen..

Listaan lisään myös tämän blogin. En tiedä miten positiivinen juttu tämä sinällään on, mutta pitkään tätä olen miettinyt ja nyt olen tyytyväinen kun olen saanut kuvilleni ja kaivamilleni tiedoille oman paikan.

Ja sitten siihen viimeiseen reissuun ”ennen koronaa”

Cieza kaupunki Murcian autonomisella alueella. Asukkaita on noin 35000.

Cieza sijaitsee Ricoten laaksossa. Alueella on monta viehättävää pientä kylää. Kannattaa ajella rauhallisesti Ciezasta Arabánin ja Ojos-nimisen kylän kautta Archenaan. Maisemat on todella kauniit.

Tutustuminen Ciezaan jäi hyvin vähäiseksi. Se näissä järjestetyissä turistiretkissä on vähän hankalaa kun aikaa on rajoitetusti. No ehdimme kuitenkin jotakin nähdä itse kaupungistakin ja minä ehdin jopa poiketa yhteen kirkkoonkin. Fransiskaaniluostarin kappeliin. Itse luostari on 1600-luvulta ja nykyään restauroitu kaupungin kirjastoksi. Kappeli sattui olemaan auki ja piipahdin sisälle napsimaan muutaman kuvan. Samoin kävimme kauppahallissa ostamassa tuliaiseksi persikkasäilykkeitä, alueen omista persikoista valmistettuja.

Ciezan Kaupunkia ympäröivät persikkapuupellot. Persikkapuut ovat pääroolissa, mutta myös luumu- ja aprikoosipuita viljellään alueella. Paras kukinta-aika osuu helmikuun ja maaliskuun väliseen aikaan.

Ermita de la Virgen del buen Suceso on korkealla mäellä, josta oli mahtavat näköalat koko kukkivaan Ricoten laaksoon. Matkaohjelmaan kuului myös pikavisiitti Abarán nimiseen kylään, josta pääsee Ruta de las Norias reitille. Tämän kävelyreitin varrella voi tutustua viiteen vanhaan vesirattaaseen Segura-joen varrella.

Arabán: Ruta de las Norias

Arabán kylästä voi aloittaa kävelyreitin, jolla on viisi vesiratasta. Suurin osa Murcian alueen vesirattaista, Norioista löytyy täältä Ricoten laaksosta Segura-joen varralta. Arabit toivat aikanaan mukanaan Espanjaan taidon rakentaa näitä vesipyöriä ja kastelujärjestelmiä. 

Arabán reitin vesipyörät eivät nyt ihan arabien vallanaikaisia ole, mutta vanhoja kuitenkin. Nimeltään ne ovat: Candelón, La Ñorica, Noria Grande, Hoya de D. García ja Félix Cayetano.

Tuo Noria Grande on Euroopan suurin toimiva vesiratas. Se on pyörinyt paikallaan kesäkuusta 1808 lähtien. Ratas on tehty puusta, lukuun ottamatta akselia ja sen halkaisija on 11,92 metriä ja sen suorituskyvyksi sanotaan noin 2560 litraa kierrosta kohti.

Netistä löytyy reittioppaita tähän. Kunhan tästä koronasta päästään eroon on meidänkin ohjelmassa reittiin tutustuminen. Nyt nähtiin vain tuo Noria Grande. Reitti on noin 8 km pitkä.

Ruta de las Norias en Abarán. Caminar y pasear junto al Río Segura | All You Need In Murcia

Ojós

 Pieni viehättävä noin 600 asukkaan kylä Ricoten laaksossa. Mukavan matkan päässä meidän asunnolta. Tänne varmaan menemme taas kun liikkuminen eri autonomioiden välillä on sallittua. Täälläkin on panostettu mukaviin kävelyreitteihin Segura-joen varrella. Kylä on kaunis kapeine kujineen ja kukkaistutuksineen.

Kommentoi