Rakennusvuosi 1536
Rakennuttaja: Francisco de los Cobos y Molina
Arkkitehti: Andrés de Vandelvira
Kirkon rakennuttaja Francisco de los Cobos y Molina (1477-1547) oli yksi aikansa vaikutusvaltaisimmista miehistä Espanjassa. Hän ei syntyperältään ollut aatelinen, mutta kohosi merkkimieheksi naimakaupan kautta sekä määrätietoisilla omilla toimillaan. Suurin saavutus oli toimia kuningas Carlos I sihteerinä, hän pääsi myös Santiagon ritarikunnan ritariksi (caballero de Orden de Santiago, comendador mayor de Leon) ja hän oli myös Kastillan pääkirjanpitäjä. Voimakas persoonallisuus, jonka perintö edelleen elää näkyvästi Úbedassa monissa kulttuuriperintökohteissa.
Francisco de los Cobos y Molinasta on sanottu, että hän pyrki ennen kaikkea saavuttamaan henkilökohtaista mainetta ja kartuttamaan omaisuuttaan. Sen vuoksi hän kääntyi huipputaiteilijoiden puoleen ja rakennutti kaupunkiin monia hienoja rakennuksia. Niihin kuului esimerkiksi tämä La Sacra Capilla del Salvador kirkko. Massiivinen renesanssirakennus, jonka hän rakennutti omaksi henkilökohtaiseksi mauseleumiksi.
La Sacra Capilla del Salvador on Espanjan suurin siviilimauseleumi ja Úbedan tunnetuin historiallinen rakennus.
Rakennus sijaitsee Úbedan historiallisessa keskuksessa Plaza Vazquez de Molina nimisellä aukiolla. Samalla aukiolla on monia hienoja historiallisia renesanssirakennuksia. Niistä pitää mainita Palacio del Deán Ortega- palatsi, jonka rakennutti Fernando Ortega Salido, Malagan katedraalin dekaani, joka oli Sacra Capilla del Salvadorin kirkon ensimmäinen pappi. Tämä rakennus on nykyään Parador hotelli.
Monia muitakin rakennuksia voi tällä aukiolla ihailla. Hieno ja iso aukio. Jonka toisessa päässä Sacra Capilla del Salvador ja laidoilla toinen toistaan hienoimpia renesanssitaloja. Vieressä siis parador hotelli Palacio del Deán Ortega- palatsi ja sen jälkeen kaupungintalo, jonka vastapäätä toinen kirkko ja jonka vieressä poliisilaitos. Kaiken keskellä suihkulähde.
Muita aukiolla olevia rakennuksia:
esimerkiksi Antiquo Posito, jossa nykyään toimii poliisilaitos.
Palacio Vazquez de Molina, joka on nykyään kaupungintalo. Kaupungin taloon pääsimme sisälle ja kävin kuvaamassa sen pation.
Monet aukion rakennukset on arkkitehti Andrés de Vandelviran suunnittelemia. Lisää hänen töitään löyttyy vain muutaman askeleen päästä aukiolta kuten esimerkiksi Palacio Vela de los Cobos, josta kirjoitinkin jo juttua ja jonka rakennuttaja Francisco Vela de los Cobos oli samaa sukua, mutta eri sukulinjaa La Sacra Capilla del Salvador rajennuttajan Francisco de los Cobos y Molinan kanssa. Tämän viimeksi mainitun oma palatsi rakennettiin La Sacra Capilla del Salvador mauseleumikirkon taakse ja siitä oli yhteys kirkkoon.
Palacio Francisco de los Cobos on nykyään ”huonossa hapessa” eikä sitä pääse katsomaan. Netistä löytyy paljon juttuja palatsin kohtalosta, sen omistajatahon ja Ubedan kaupungin välisistä neuvotteluista jne. Niitä on mielenkiintoista lukea. On esimerkiksi ollut ”vääntöä” siirrettäisiinkö Plaza Vazquez de Molina aukiolla oleva suihkulähde takaisin Palacio Francisco de los Cobos y Molinan palatsin keskipatiolle, jossa se alun perin oli ollut. Suihkulähteen oli palatsin asukas ja omistaja saanut lahjaksi Venetsian senaatilta. Tämäkin pikkutieto kertoo kuinka merkittävä henkilö tämä kuningas Carlos I sihteeri aikanaan oli. Suihkulähde on kahdeksankulmainen ja sen jokaisella 8 sivulla on kaiverrettu renesanssityylinen kohokuvio. Luin kuitenkin, että kaupunki on ilmoittanut, että lähde pysyy aukiolla eikä sitä tulla koskaan siirtämään alkuperäiseen paikkaansa vaikka palatsi saataisiinkin restauroitua.
Palacio Francisco de los Cobos y Molinan palatsin massiivista ulkoseinää voi käydä ihailemassa Calle Francisco de los Cobos numero 4:ssä, joka alkaa La Sacra Capilla del Salvador kirkon kulmalta.
Aukion toisessa päässä on toinenkin kirkko. Basílica y Real Colegiata de Santa María la Mayor de los Reales Alcázares. Tämän kirkon maaperä on arkeologista aluetta pronssikaudelta, pyhä paikka jo muinaisilta ajoilta. Paikalle rakennettiin muslimivallan aikana päämoskeija. Kun kristityt valloittivat Ubedan vuonna 1233 moskeija vihittiin katoliseksi kirkoksi. Kirkon historiaan kuuluu monen tyylilajin muutoksia. Sanotaankin, että siinä yhdistyvät muslimi-, romaaninen, gootti-, renessanssi-, barokki- sekä uusklassiset elementit.
Arkkitehti Andrés de Vandelvira seisoo Plaza Vazquez de Molinan aukiolla patsaan muodossa ihailemassa aukiolla olevia lukuisia suunnittememiaan rakennuksia, jotka vuonna 2003 pääsivät UNESCON maailmanperintölistaan.
Nuo kaikki yllä kuvaamani rakennukset siis löytyy tuolta Plaza Vazquez de Molina -aukiolta. Kaupungista kuitenkin ei nähtävä lopu.
Iglesia de San Pablo Úbeda, goottikirkko keskiajalta. Yksi Úbedan vanhimmista kirkoista. Tähän kirkkoon pääsimme sisällekin.
Tämä kirkko on Plaza Primeto de Mayo-aukiolla. Aukio ja sen reunoilla olevat ravintolat on mukava paikka levähtää kaupunkikierroksien lomassa. Mielestäni liian vähälle huomiolle jäävä paikka turistioppaissa. Siellä on myös monia hienoja vanhoja rakennuksia ja hieno soittolava puiston keskellä sekä San Juan de la Cruzin marmoripatsas.
San Juan de la Cruz (Ristin Johannes) oli espanjalainen pappi ja mystikko, kirjailija ja hän on runoilijoiden katolinen pyhimys. Úbedassa on myös hänen nimeään kantava kirkko ja kirkon vieressä Museo San Juan de la Cruz. Kuvat kirkosta ja museosta, joka aivan kiinni kirkossa alla.
Meidän hotelli oli näiden rakennusten melkein vieressä. Emme voineet kuitenkaan sisällyttää niihin tutustumista tällä kertaa retkeemme, sillä kaupungissa on niin paljon nähtävää. Oli pakko rajoittaa käyntikohteita. Olisi ollut kyllä mielenkiintoinen juttu varsinkin tuo museo, jota on paljon kehuttu. Tämä pyhimys San Juan de la Cruz kun ”pullahtaa” usein Espanjassa monissa jutuissa esiin. Minulle hän oli lähinnä tuttu Salvafor Dalin kristuspatsaasta. Viimeisenä päivänä oli jo ”pää täynnä” kaikkea näkemäämme ja kokemaamme niin, että keskityttiin kiertelemään kapeilla kujilla, ihailemaan vanhoja säilyneitä muurinpätkiä ja niiltä aukenevia upeita maisemia oliivipuulehtoineen ja kukkuloineen. Sääkin jo oli seljennyt.
Torre y Puerta del Losal
Yksi kaupungin muurin porteista. Tämä portti on parhaiten säilynyt muurin porteista. Mudejar-portti, joka tunnetaan myös nimellä Puerta de Sabiote on upea esimerkki muslimien rakennustaidosta ja rakennustekniikasta. Samaa tekniikkaa käytettiin Espanjassa myös kristittyjen valloitettua alueet. Kaksinkertaiset hevosenkenkäkaaret. Portin sisäkatossa on säilynyt alkuperäinen puupalkki. Tämän portin vieressä on kappeli, jossa on Neitsyt Marian kuva.
Kaupungin toinen hyvin kuuluisa rakennus arkkitehti Andrés de Vandelviran töitä on nykyään kulttuurikeskuksena toimiva Hospital de Santiago. Rakennusvuosi 1575. Alunperin siis rakennettu köyhien sairaalaksi. Rakennusta pidetään yhtenä tämän arkkitehdin hienoimmista töistä. Rakennuttaja oli tietty Francisto Cobosin sukulaisia.
Me kävimme pikapikaa tässäkin palatsissa tutustumassa.
Joitakin kuvia meidän hotellista. Oli kaiken puolin hyvä hotelli tilojensa, aamiaisensa, näköalojensa ja sijaintinsa puolesta. En voi kuitenkaan hotellia suositella ja siksi en nimeä tähän laita. Olisi ollut kiva varata huone samasta hotellista, jos joskus menemmä Ubedaan uudestaan mutta huonon palvelun ja tavaroiden häviämisen takia emme enää mene. Meiltä nimittäin päivän aikana hävisi ipad laturi. Aamulla oli vielä huoneessa kun latasin puhelimeni ja kun illalla saavuimme laturi oli pois. Omistaja ei reagoinut juttuun muuten kun kieltämällä koko homman. Padiä onneksi kannoin mukanani repussa enkä ole tuon jälkeen tohtinut mitään arvokasta jättää hotellihuoneeseen, jos siellä ei ole omaa turvalokeroa.
Lopetan jutun kuvakavalkaadilla aluksi kertomastani La Sacra Capilla del Salvador kirkosta. Aikamoinen hautapaikka ja mauseleum.
Kirkko ja sen upea alttaritaulu tuhottiin Espanjan siviilisodan aikana. Kirkkoa käytettiin autotallina. Näihin ilkitöihin liittyen löysin jutun, jossa kerrotaan Michelangelon veistoksesta ”San Juanito”, jonka tämä kuuluisa kuvanveistäjä on tehnyt vuosina 1495-1496. Veistos kuvaa Johannes Kastajaa lapsena.
Teoksen oli Italiassa alun perin tilannut taiteilijalta Lorenzo di Pierfrancesco de Médicis-niminen mies. Hän kuitenkin antoi sen Francisco de los Cobosille, joka toimitti sen kotiinsa Ubedaan ja säilytti sitä tarkoituksenaan asettaa sen osaksi La Sacra Capilla del Salvador mauseleuminsa alttaritaulua. Francisco de los Cobos kuitenkin kuoli ennen kirkon valmistumista, mutta kun kirkko lopulta valmistui siirrettiin kirkkoon Francisco de los Cobosin jäänteet ja myös tämä San Juaniton pieni marmoripatsas. Patsas laitettiin alttaritaulun yhdelle sivulle. Siellä se oli vuoteen 1936 asti kunnes kirkon tuhonneet sotilaat ottivat sen ja tuhosivat melko kokonaan. Patsaasta onnistuttiin myöhemmin löytämään 17 murskattua osaa, noin 40% alkuperäisestä patsaasta. (Esimerkiksi patsaan pää löytyi Granadan museosta, jonne se jotenkin oli ajautunut). Veistoksen nyt meidän aikoina omistava La Fundación Casa Ducal de Medinaceli -säätiö lähetti palat Firenzeen ja patsas entisöitiin siellä. Tämä säätiö käsitykseni mukaan omistaa myös kirkon. Ainakin se esittelee sen ja monta muuta kulttuurikohdetta sivuillaan. Entisöintityö valmistui vuonna 2013 ja vuonna 2015 se oli näytteillä useita kuukausia Prado-museossa. Säätiö hallinnoi sitä tällä hetkellä ja se odottaa palauttamista El Salvadorin kappeliin.
Patsaasta sanotaan, että se on ainoa Espanjassa oleva Michelangelon patsas.
Linkki säätiön sivuille:
Fundación Casa Ducal de Medinaceli – Fundación Casa Ducal de Medinaceli
Urut
Kuvan urut on vuodelta 1795 ja ne rakensi Francisco Javier Fernández. Nämä urut ryöstettiin siviilisodan aikana ja palautettiin alkuperäiselle paikalleen vuosina 2001–2008.
Kappelin vuoden 1634 omaisuusinventariodokumenteist
Lähteenä olen käyttänyt paikalla olevien infotaulujen ja turistitoimistosta saamani oppaan lisäksi esimerkksi näitä sivuja:
https://es.wikipedia.org/wiki/
https://www.elmundo.es/loc/
Voit jakaa linkin tähän artikkeliin ystävillesi käyttäen näitä alla olevia painikkeita. Yritän muistaa laittaa nämä painikkeet mukaan postauksiini.